Lotta-Maria Oksanen ja Matti Heino ehdottivat Lääkärilehdessä maskien rutiinikäyttöä terveydenhuollossa (1).

Kirjoittajien viittaamassa tutkimuksessa (2) osoitettiin, että hengitystieinfektiot vähenivät, kun

1) työntekijät ja potilaat käyttivät maskeja

2) työntekijät vakuuttivat ennen jokaista vuoroaan, ettei heillä ole hengitystieinfektion oireita

3) vierailuja rajoitettiin

4) potilaiden hengitystieoireita seurattiin aktiivisesti.

Hengitystieinfektiot vähenivät samoin kantasolusiirron saaneilla potilailla, kun kaikki heidän kontaktinsa velvoitettiin käyttämään maskia aina kun olivat kolmen jalan (90 cm) päässä potilaista (3). Sairaalaperäiset influenssatartunnat vähenivät, kun kohortoituja influenssapotilaita hoitavat käyttivät maskia koko työvuoronsa ajan silloin, kun heidän osastollaan oli vähintään kolme influenssapotilasta. Jos heitä oli vähemmän, suojauduttiin vain hoitotoimenpiteissä (4).

Lue lisää: Koulujen maskipakko hillitsi hyvin koronatartuntoja

Kirjoittajat vetosivat myös Walesin tilastoihin (5).

Siellä sairaalassa saaduksi infektioksi oli määritelty ne tapaukset, joissa positiivinen testitulos saatiin yli kahdeksan vuorokauden kuluttua sairaalaan tulosta. Emme tiedä, testattiinko potilaita rutiininomaisesti sairaalaan tullessa. Tehohoitoon otettujen potilaiden määrässä ei ollut vastaavaa sairaalaperäisten infektioiden yliedustusta. Valtaosa potilaista saattoi olla sairaalassa koronan kanssa, ei koronan vuoksi.

Asiaankuuluvaa suojausta tulee luonnollisesti käyttää leikkaussalissa ja hoidettaessa potilaita, joilla on immuunivaje tai aktiivinen tarttuva hengitystieinfektio.

Tästä on kuitenkin pitkä harppaus siihen, että kasvomaskit otettaisiin jatkuvaan rutiinikäyttöön.

Lue lisää: Hus vähentää maskin käyttöä

Kasvomaskien yleinen käyttö hankaloittaa huonokuuloisten kommunikaatiota (6,7). Kuuloliiton kasvomaskikyselyssä 99 prosenttia vastanneista oli kohdannut tilanteita, joissa maskin vuoksi oli vaikeuksia saada selvää puheesta. Näitä tilanteita oli myös terveydenhuollossa (8).

Huulioluvun estyminen on yksi mekanismi, jolla maskit heikentävät huonokuuloisten kommunikaatiota. Visiirit mahdollistavat huulioluvun, mutta vaimentavat ja vääristävät ääntä enemmän kuin kirurgiset maskit (9).

Maskien vaikutuksesta kommunikaatioon terveydenhuollossa on runsaasti näyttöä, ja huonokuuloisten lisäksi kommunikaatio vaikeutuu myös normaalikuuloisilla (10).

Terveydenhuollon esteettömyys on turvattava. Potilailla on oikeus osallistua omaa terveyttään koskevien ratkaisujen tekoon ilman, että huono kommunikaatio vaarantaa sen. Maskien käytössä noudatettakoon tapauskohtaista harkintaa.