Keskustelua

Mielenterveyspalvelut on järjestettävä kokonaisuutena

Sami PirkolaJukka Kärkkäinen
Adobe/AOP

Sote-uudistuksen synnyttämille hyvinvointialueille avautui vuoden 2023 alussa mahdollisuus korjata mielenterveyspalvelujen rakenteeseen vuosikymmenten aikana kertyneitä ongelmia. Heräsi toive paremmasta systeemin ohjauksesta ja toimintatapojen yhtenäistämisestä.

Toisin on käynyt.

Hyvinvointialueet ovat lähteneet organisoimaan mielenterveyspalveluita vaihtelevin ratkaisuin. On luotu malleja, jotka muistuttavat aikanaan kokeiltuja kunnallisia ”minipsykiatrioita”. Erikoissairaanhoidon tarvetta yritettiin niissä vähentää luomalla perustasolle mielenterveys- ja päihdeyksiköitä.

Ratkaisu jätti paljon toivomisen varaa. Organisaatioiden rajapinnat synnyttivät osaoptimointia, päällekkäisyyksiä ja tiedonkulun ongelmia. Hoidot saattoivat katketa esimerkiksi lähetteiden ja jonojen vuoksi.

Hallinnollisen rakenteen tulisi tukea mielenterveyspalvelujen integraatiota. Päällekkäisyydet kasvattavat kustannuksia ja voivat lisätä sairaalan käyttöä. Vielä näitä merkittävämpi tekijä voi olla osaorganisaatioiden luottamuspula. Onnistunut integraatio auttaa myös hillitsemään kustannusten kasvua.

Mielenterveyspalvelujen kehittämistä linjaa kansallinen mielenterveysstrategia vuoteen 2030 (1).

Se sovittaa mielenterveyspalvelut kokonaisuudeksi ns. joustavalla yhdyspintamallilla.

Tavoite on vahvistaa osaamista etulinjassa. Valtaosa mielenterveyspotilaista kohdataan siellä. Malliin kuuluu myös konsultaatiotuki erityistason psykiatrialta perustasolle. Perustasolla tulee ottaa lisäksi käyttöön psykososiaalisia hoitomenetelmiä.

Potilaiden asioita käsitellään perus- ja erityistason säännöllisissä yhteisissä palavereissa, ja sovitaan tarvittaessa hoitovastuun siirto erityistasolle.

Lähetteet ja jonottaminen eri yksiköihin eivät sovi psyykkisiin häiriötilanteisiin. Ongelmat ovat usein akuutteja ja vaativat monia toimia.

Nyt olisi tärkeä hakea aidosti toimivia ja hyödyllisiä ratkaisuja. Yhtenäisesti johdettu alueen psykiatrinen avo- ja muu hoito on todennäköisesti kustannustehokkain tapa järjestää palvelut.

Tavoitteena tulee olla toimintojen ja palveluiden saumaton yhteensovittaminen. Vieläpä niin, että hyödynnettäisiin kaikkien toimijoiden osaamista, kolmannesta sektorista yliopistoon.

Organisaatiorakenteita tai erillisiä yksiköitä ei tarvita lisää. Tarvitaan tiiviimpää psykiatrian ja perustason mielenterveyspalvelujen yhteistoimintaa.

Kokonaisuutta johtamalla voidaan saavuttaa myös yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut koko hyvinvointialueen väestölle.

Kirjoittajat

Sami Pirkola sosiaalipsykiatrian professori Tampereen yliopisto

Jukka Kärkkäinen psykiatrian vastuualuejohtaja Satakunnan hyvinvointialue


Kirjallisuutta
1
stm.fi/mielenterveysstrategia
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030