Rokoteasiantuntijuuden murros
En luultavasti ole ainoa, joka lukee uutisia Trumpin ja Kennedyn Amerikasta turhautuneena ja kulmat kurtussa.
Tammikuussa 2025 Yhdysvaltain presidentti Trump nimitti rokotekriitikkona tunnetun ympäristöasianajaja Robert F. Kennedy Juniorin liittovaltion sosiaali- ja terveysministeriön johtoon, ja siitä alkoi rokoteasiantuntijuuden murros Yhdysvalloissa.
Hieman yli vuodessa parivaljakko on onnistunut heikentämään lapsuusajan rokotteiden saantia ja lisäämään rokote-epäröintiä monella eri tapaa. He ovat erottaneet eri mieltä olevia asiantuntijoita, nimittäneet heitä myötäileviä henkilöitä vaikutusvaltaisiin tehtäviin, ja antaneet tieteellisesti epätosia lausuntoja julkisuuteen. Kun asiantuntijuutta ohjaillaan poliittisesti, se vääjäämättä lisää rokote-epäröintiä.
Viime vuonna Kennedy erotti liittovaltion riippumattoman asiantuntijakomitean ACIP:in kaikki seitsemäntoista jäsentä kesäkuussa, korvaten heidät itse valitsemillaan asiantuntijoilla. ACIP, eli Advisory Committee on Immunization Practices, on liittovaltion neuvoa-antava elin, joka luo pohjan Yhdysvaltain rokotuskäytännöille. Rokoteasiantuntijan ominaisuuksiin kuuluu, että hän on poliittisesti riippumaton.
Sopiikin miettiä, minkälaista rokoteasiantuntemusta voidaan tällaisista lähtökohdista tarjota.
Presidentti Trump toivoi vuoden 2025 lopussa Yhdysvaltain rokotusohjelman harmonisoimista muun muassa Tanskan mukaiseksi, ja komitean jäsenet päättivät jakaa lapsuusajan rokotukset kolmeen suositusluokkaan: kaikille suositeltavat, riskiryhmille suositeltavat ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sovittaviin rokotuksiin.
Kun rokotus ei ole enää oletus, vaan vaatii erillisen keskustelun ja päätöksen vanhemman ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä, osa lapsista saattaa saada rokotteen myöhässä tai pahimmassa tapauksessa, ei lainkaan. Tämä korostuu erityisesti vähemmän resursoiduissa tai terveydenhuollon saavutettavuudeltaan haasteellisissa yhteisöissä.
Kun ei-asiantuntijat jakavat neuvoja asiantuntijapositioista, seuraukset voivat olla peruuttamattomat.
Tuhkarokkoepidemioiden jyllätessä Kennedy kehotti kansalaisia lääkitsemään tautia A-vitamiinilla. Vaikka väitteelle ei ole tutkimusnäyttöä, useampi lapsi joutui sairaalahoitoon Yhdysvalloissa A-vitamiinimyrkytyksen takia.
Ironista kyllä, terveysministeri Kennedy on itse todennut, ettei häneltä kannata ottaa terveyteen, ja etenkään rokotteisiin, liittyviä neuvoja. Poliittinen auktoriteetti ilman tieteellistä vastuuta voi rapauttaa vuosikymmenien saatossa rakennetun luottamuksen hetkessä.
Yhdysvaltain terveysministerin levittämää mis- ja disinformaatiota on todistetusti jaettu sosiaalisessa mediassa eurooppalaisilla kielillä.
Italiassa kansalliseen rokoteasiantuntijakomiteaan valittiin viime vuonna kaksi lääkäriä, jotka ovat tunnetusti rokotekriitikkoja. Tieteellinen yhteisö ja kolmannen sektorin toimijat vetosivat maan terveysministeriin, ja yksitoista päivää perustamisen jälkeen komitea hajotettiin – vastoin pääministerin toiveita.
Yhdysvalloissa näemme, mitä tapahtuu, kun rokoteasiantuntijuus valjastetaan ideologian välineeksi. Meillä Suomessa tilanne on onneksi toinen, mutta terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla on nyt, enemmän kuin koskaan, tarjota aktiivisesti asiantuntijuuttaan rokotteista vanhemmille.




