Kommentti Suom Lääkäril 2022;77:e452, www.laakarilehti.fi/e452

Sairaalassa selviytymisen ABC

Esittelen katsauksen kandidaatin päivään ja sen haasteisiin. Ratkaisuja ei oppikirjasta löydä.

Matias Posa

Koronakurimuksen pitkittyessä lääketieteen opintojen etätoteutus on herättänyt huolta monissa.

Toisinaan myös allekirjoittaneessa.

Hybridimuotoisena järjestetyn opetuksen sekä ryhmäkokojen jatkuvan kasvun myötä alati vähenevä henkilökohtainen ohjaus on entisestään korostanut hajautusjaksojen merkitystä käytännön taitojen opissa.

Koska itselläni oli onni ja etuoikeus kurkistaa klinikkaopintojen kiemuroihin jo ennen pandemian varjon laskeutumista yllemme, päätin lyödä muutaman kollegan kanssa kokemukset yhteen ja laatia pikaoppaan sairaalassa selviytymiseen kandidaatille.

Esittelen katsauksen kandidaatin päivään ja sen aikana kohdattuihin haasteisiin, joiden ratkaisua ei varmasti oppikirjasta löydä, mutta jotka varmasti ensiaskeleitaan omatoimisena lääkärinä ottava kandi kohtaa. Sairaalajaksoja korvaavaksi oppimateriaaliksi ajatukset toivottavasti eivät päädy ja kandit pääsevät jatkossakin kokeilemaan siipiään hajautuksissa ja amanuensseina.

Aamu alkaa ja tunnukset sekä kulkuluvat, joiden toimivuutta ei juuri nyt ehditä varmistaa, jaetaan.

Tarkkuutta! Tässä kohtaa saatetaan kertoa, kehen olla yhteydessä jos (kun) fyysiset taikka virtuaaliset avaimet eivät toimi. Tämä yhteystieto kannattaa painaa syvälle muistiin, sillä kyseisen kontaktin tarve on sääntö, ei poikkeus.

Seuraavaksi kandilauma suuntaakin jo kohti vaatevarastoa, jossa ei kannata antaa vaatteiden ulkomuodon hämätä. Vaikka ulkoiset tuntomerkit täsmäävätkin edellisen hajautuspaikan vaatteisiin, on koko tyypillisesti täysin eri ja ensimmäinen päivä vietetään vatsaa sisään vetäen tai housuja nostellen.

Siirtyminen omille työpisteille voi alkaa, hyvässä lykyssä pikaisen sairaalan tilojen esittelyn kautta.

Nyt onkin viimeinen tilaisuus painaa mieleen muutama maamerkki lähiympäristöstä, jotta osaisi ulos iltapäivällä. Ylipäänsä pohjapiirrustusten ja sairaalan keskeisten paikkojen mieleen painamiseen ei voi liiaksi keskittyä. Sairaalasuunnistus ansaitsisi olla vähintäänkin olympialaji.

Kokemus on opettanut, että eksyä voi ainakin Meilahden tunneleihin, PHKS:n toisiaan muistuttaviin kryptisten opasteiden viitoittamiin kerroksiin tai ylipäänsä luultavasti minkä tahansa sairaalan (e.g. Mikkeli, Jyväskylä, Kotka) uuden ja vanhan puolen välille.

Ainakin kannattaa paikantaa ruokala, pukuhuoneet ja ulko-ovet, muu on ekstraa.

Osastolle siirtyessä kannattaa muistaa myös henkilökohtainen valmistautuminen. Kirurgian osastoille menevien kannattaa aikataulun salliessa ottaa lyhyt aamuverryttely, sillä kiertojen vauhdissa saattaa varomaton kiertokärryä käsittelevä kandidaatti venäyttää vaikkapa nivusen, ja sehän hidastaisi kiertoa. Lisäksi jokaisen, sijoituksesta riippumatta, kannattaa ennen kiertoa avata hiukan ääntään, jotta potilaan havahduttava ”Huomenta rouvaaa!” kajahtaa venytettyine vokaaleineen vakuuttavasti ja ennen kaikkea kuuluvasti.

Miettiä voi myös, mitä titteliä käyttäen aikoo esitellä itsensä potilaille. Yhtäältä pitäisi saada potilas auttavasti vakuuttumaan ammattitaidosta, mutta toisaalta on silti tuotava esiin opiskelijastatus ja oma nimikin pitäisi muistaa.

Lue myös

No niin, viimein ollaan perillä sijoituksen mukaisella osastolla, mutta mitä? Lääkärinkanslia onkin tyhjillään! Kierto on ehtinyt jo alkaa, ehkä loppuakin. Asian voi tavallisesti päätellä kansliassa olevien kiertokärryjen määrästä.

Jos vielä ehdit kierrolle mukaan, on nyt hyvä koeponnistaa omaa esittäytymistä kollegoille (OBS! ei sitä ”Huomenta rouvaa!”) ja etsiä helpoimmin lähestyttävän oloinen erikoistuva.

Kierrolla on käytännön kannalta medisiinaakin tärkeämpää seurata erikoistuvan tai muun kiertokärryä käyttävän tekemiä kirjauksia ja peilata niitä seniorin kommentteihin, sillä saatat itse päätyä kärryn ruoriin. Seniorista riippuen vaatii kierron aikana todettujen linjojen kääntäminen ymmärrettäväksi joko pitkää tai lyhyttä oppimäärää kyseisen henkilön tulkinnassa.

Viimeistäänkin aamukierron aikana alkaa kandidaatti tyypillisesti kärsiä jo ainakin lieväasteisesta informaatioyliannostuksesta ja lounaaseenkin on vielä tunteja.

Vaikka kandin päivää ei voikaan laittaa tauolle, niin ohjeistus onneksi voidaan.

Seuraavassa osiossa käsitellään jo edistyneitä erikoislääkäreitäkin askarruttavia kokonaisuuksia kuten potilastietojärjestelmiä ja lääkärien välisen vuorovaikutuksen saloja.

5. vuosikurssin kandi, Duodecimin hallituksen opiskelijaedustaja. Havaintoja lääkäriksi kasvamisesta, koulutuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmästä.

Kirjoittaja

Matias Posa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030