Näkökulma

Suomesta potilasturvallisuuden mallimaa

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo rakentaa Suomesta viidessä vuodessa potilasturvallisuuden mallimaan. Alan käytännöt halutaan pohjata tutkittuun tietoon.

Hanna ToiviainenTuija Ikonen

Unsplash

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan terveydenhuollon kustannuksista jopa 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -haittojen kor­jaamiseen (1). Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että laatupoikkeamat, haitat, vaaratapahtumat ja viiveet aiheuttavat terveydenhuollossa yli miljardin euron vuosikulut (2).

Pienimmällä hyvinvointialueella Keski-Pohjanmaalla kulut ovat tällä perusteella laskennallisesti 10,5 miljoonaa euroa ja suurimmalla, Helsingin kaupungissa, 119,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Summat sisältävät vain terveydenhuollon. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden puutteiden kustannuksista ei ole tietoa.

"Turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä."

OECD:n mukaan virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Turvallisuustyö vähentää myös inhimillistä kärsimystä.

Hyvinvointialueet vartijoina

Asiakas- ja potilasturvallisuus on osa hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta. 

Hyvinvointialueilla juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tulevien vuosien asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamisjärjestelmiin, ja seurantatietoa kerätä sekä arvioida jatkuvasti.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden tavoitteet tulee kirjata strategioihin ja turvallisuusasioita tulee käsitellä säännöllisesti päättävissä sekä arvioivissa toimielimissä. Kriittistä on myös sisällyttää turvallisuuden kriteerit ostopalvelu- sekä ulkoistamissopimuksiin.

Omavalvonta on lakisääteistä myös hyvinvointialueilla. Tavoite on varmistaa turvallisuuden riittävä taso. Lisäksi tarvitaan riittävät turvallisuusosaamisen resurssit. 

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut kuvauksen, jolla voi varmistaa että alueen johtamisrakenteet, ohjesäännöt ja johdon tehtävänkuvaukset huomioivat turvallisuuden sekä omavalvonnan. Lisäksi on tehty tarkistuslista sopimuksia varten.

Omavalvontaohjelmasta keskus julkaisee mallikuvauksen syksyllä.

Suomesta mallimaa

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tavoite on tehdä Suomesta potilasturvallisuuden mallimaa viidessä vuodessa. Alan käytännöt halutaan perustaa tutkittuun tietoon. Edistetään osallisuutta ja vahvistetaan turvallisuutta sekä turvallisuuskulttuurin johtamista.

Tärkeimmät välineet ovat ovat asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia sekä sen toimenpanosuunnitelma vuosille 2022‒2026 (3). Toteutumista seurataan kansainvälisin ja kansallisin mittarein.

Haitoista halutaan eroon neljällä strategiakärjellä:

1) Kaikissa sote-organisaatiossa edetään turvallisuus edellä

2) Parannetaan olemassa olevia hyviä käytäntöjä

3) Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuusosaamisesta

4) Osallistetaan asiakkaat, potilaat ja läheiset turvallisuustyöhön.

Toimeenpanotasoja on neljä:

Lue myös

1) Kansalliset toimijat, joihin kuuluvat STM ja sen alaiset laitokset sekä koulutusta ohjaavat tahot

2) Järjestäjät ja tuottajat (hyvinvointialueet ja vastaavat

palvelunjärjestäjät mukaan lukien yksityiset palveluntuottajat)

3) Palveluyksiköt

4) Sidosryhmät

Strategian puoliväliarviointi tehdään vuonna 2024.

Tukee, viestii ja arvioi

Strategian toimeenpanoa ohjaa STM:n asettama seurantaryhmä.

Erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa vahvistettiin 2021 asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtävät Vaasan sairaanhoitopiirille (2022 alkaen Pohjanmaan hyvinvointialue). Tehtäviä hoitaa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, jonka valtakunnallinen toiminta käynnistyi 2020 STM:n myöntämän valtionavustuksen turvin.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tukee strategian toimeenpanoa sekä tekee vuosiseurannat ja -arvioinnit. Toteutusta valmistelevat suunnitteluryhmät, joissa on jäseniä sote- palvelujärjestelmästä, koulutusorganisaatioista, järjestöistä sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

Strategian toimeenpanon tueksi keskus ylläpitää verkostoille yhteiskehittämisen alustoja sekä välittää tietoa ja viestii aktiivisesti. Keskus myös tuottaa toimintamalleja ja työkaluja, kouluttaa, tutkii ja tekee selvityksiä.

Kirjoittajat

Hanna Toiviainen ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM

Tuija Ikonen johtaja, LT, potilasturvallisuuden professori Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus


Kirjallisuutta
1
1Klazinga, N. and L. Slawomirski (2022), "The economics of patient safety: From analysis to action", OECD Health Working Papers, No. 145, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/761f2da8-en .
2
2Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta. tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset Helsinki 7/2021. https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Tarkastus-7-2021-Potilas-ja-asiakasturvallisuuden-ohjaus-ja-seuranta.pdf
3
3Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2022:2 Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
4
Kirjallisuutta:
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030