Suositus painottaa kasveja – ei kasviksia
Uudet ravitsemussuositukset ovat saaneet aikaan keskustelua ja valitettavasti vääriä tulkintoja. Tarkennan muutamia.
Suositusten tärkein tavoite ei ole hoitaa sairauksia vaan edistää väestön terveyttä. Sairauksille on omat hoitosuosituksensa ja maaliskuussa 2023 julkaistu Ravitsemushoitosuositus. Esimerkkeinä osteoporoosin Käypä hoito -suositus ja ärtyvän suolen ravitsemushoito-ohjeet.
Kansalliset ravitsemussuositukset toimivat kuitenkin pohjana ravitsemushoidon suunnittelussa. Joissakin tapauksissa niistä joudutaan poikkeamaan paljonkin, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa.
Vastoin monia käsityksiä, suositukset eivät painota kasviksia. Ne painottavat kasvikunnan tuotteita.
Ero on suuri.
Kasvipainotteisuus tarkoittaa kasvisten lisäksi täysjyväviljatuotteita, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä sekä palkokasveja ja kasviproteiinituotteita. Näille on suositeltavat päivittäiset määrät siemeniä lukuun ottamatta. Palkokasveille ja kasviproteiinien lähteille suositus on viitteellinen, sillä tutkimusnäyttöä on puutteellisesti.
Vähintään 500 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä ei johda puutteelliseen ravinnon saantiin, ei edes ikääntyneellä. Maaliskuussa 2020 julkaistussa ikääntyneiden suosituksessa on vinkkejä, miten kasviksia, marjoja ja hedelmiä voi tarjota monipuolisesti siten, että energiaa ja proteiinia saa riittävästi. Jos tuotteet ovat ruokavaliossa aliedustettuja, usean ravintoaineen saanti jää helposti puutteelliseksi.
Joku voi ajatella, miten salaatista saa suositukset täyteen. Mutta kun huomioi kasvis-marja-hedelmäryhmän kokonaisuuden, tavoite ei ole vaikea saavuttaa.
Kasvisten, marjojen ja hedelmien suositusten suurentaminen ei ollut syy nostaa kalsiumin saantisuositusta. Kalsiumista on uutta tutkimusnäyttöä, ja poistuminen ihon kautta on nyt huomioitu.
Suositellun ruokavalion saa koostettua myös ilman kasviproteiinien lähteitä, jos vatsa ei niitä kestä. Viikkoon voi kuulua esimerkiksi kolme kala-ateriaa, kaksi liha-ateriaa ja kaksi siipikarja-ateriaa.
Ei-optimaalinen ravitsemus on taustalla useissa terveysongelmissa. Käyttämällä kansallisia ja sairauskohtaisia suosituksia optimaalisesti vähennämme tautitaakka ja edistämme ravitsemushoitoa.