Pääkirjoitus Suom Lääkäril 2025;80:e45455, www.laakarilehti.fi/e45455

Surullinen esimerkki

Pekka Nykänen

Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus yksityislääkärikäynnistä kasvoi vuoden 2024 alussa.

Kello käänsi kertaheitolla suuntaansa. Korvaus oli vuosien aikana vajonnut 8 euroon mutta hyppäsi nyt 30 euroon. Hallitus toivoi siitä taikakeinoa terveyskeskusten jonojen purkuun, vaikka lääkärit ja terveydenhuollon asiantuntijat todistivat toista.

Oikeassa olivat.

Yle kertoi elokuussa, että käyntejä oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 40 000 enemmän. Vertailukohtana oli vuoden 2023 vastaava aika (1).

Kelan tutkijat ilmaisivat suoraan: näin pieni muutos – 2,3 prosentin kasvu – ei vaikuta hyvinvointialueiden hoitojonoihin (2).

Verorahaa oli uponnut 32 miljoonaa euroa. 750 euroa jokaista lisäkäyntiä kohden.

750 euroa. Siinäpä miettimistä.

Katsausartikkelimme sivuilla 1328–31 kertoo, miten kaupalliset intressit voivat terveydenhuollossa tuottaa ikävää jälkeä. Esimerkkeinä ovat tutut tupakka ja alkoholi.

Ilmiö on tietysti laajempi.

Yritykset käyttävät laajasti strategisen vaikuttamisen välineitä ohjatakseen terveydenhuollon päätöksentekoa. Euroopan kansallisia lääkärijärjestöjä edustava CPME ilmaisi tästä huolensa julkilausumassaan joulukuussa 2024 (3).

Se vaatii päättäjiä pitämään huolen siitä, ettei kaupallinen vaikuttaminen vaaranna kansanterveyttä. Päätösten pitää olla eettisesti kestäviä ja perustua tutkittuun tietoon.

Jos näin ei toimita, lääkärien asema kansanterveyden ja terveyspolitiikan asiantuntijana kärsii.

Orpon hallitukselle on annettava kiitosta. Se otti opikseen. Budjettiriihi palautti yksityislääkärikorvauksen 8 euroon.

Muusta on vaikea ilmaista yhtä kauniisti.

Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu on nyt alkanut. Siitä voi hyvin tulla toinen surullinen esimerkki, jossa kaupalliset toimijat hyötyvät ja yhteiskunta maksaa laskun.

Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on arvioinut sen verovarojen tehottomaksi käytöksi (4). Pahimmillaan kokeilu siirtää julkisen puolen tarvitsemaa työvoimaa yksityisille terveysasemille, eikä hoidon jatkuvuus parane – päinvastoin.

Puhumattakaan tasa-arvosta. Yksityislääkäriä voi esimerkiksi olla syrjäseuduilla vaikea löytää.

Kaupalliset intressit kuuluvat terveydenhuoltoon ja usein tehostavat toimintaa. Ne pitää kuitenkin hallita, ja hallituskaudesta toiseen jatkuva poukkoilu tulee lopettaa.

Keino on yksinkertainen. Kuunnellaan terveydenhuollon asiantuntijoita.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen vastaava päätoimittaja


Kirjallisuutta
1
Lindholm P. Yksityislääkärien Kela-korvaukset: hallituksen uudistus lähes kolmin­kertaisti kulut, mutta käynnit eivät juuri kasva. https://yle.fi/a/74-20176866
2
Kela. Yksityislääkärikäynnit eivät juuri lisääntyneet Kela-korvausten noston jälkeen – näin lisäeurot kohdentuivat eri tuloryhmille. https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1086536/yksityislaakarikaynnit-eivat-juuri-lisaantyneet-kela-korvausten-noston-jalkeen-nain-lisaeurot-kohdentuivat-eri-tuloryhmille
3
CPME. European doctors urge policy-makers to ensure commercial influence does not harm public health. https://www.cpme.eu/news/european-doctors-urge-policy-makers-to-ensure-commercial-influence-does-not-harm-public-health
4
Kilpailu- ja kuluttajavirasto. KKV ei kannata 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua – Kokeilu on tehotonta verovarojen käyttöä. https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kkv-ei-kannata-65-vuotta-tayttaneiden-valinnanvapauskokeilua-kokeilu-on-tehotonta-verovarojen-kayttoa/
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat