Toimittajamme Anne Seppänen kirjoitti Lääkärilehdessä syyskuun alussa, että terveydenhuollon työntekijät eivät näytä saavan neljättä koronarokotusta (1).

Toiveita rokotteeseen oli ja on edelleen. Osa työntekijöistä on saanut edellisen rokotuksen vuosi sitten.

Viime viikon lopulla ongelma ylti valtamediaan (2). Terveydenhuollon ammattilaiset arvostelivat nimettöminä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimintaa ja kaipasivat boostereita Ruotsin mallin mukaan.

THL:n vastaus oli luettu jo Lääkärilehdestä (3).

Suoja vakavaa koronaa vastaan ei perusterveellä aikuisella heikkene THL:n mukaan niin, että uusi pistos kannattaisi. Jos vakavan taudin lisäksi haluttaisiin estää kunnolla tartuntoja, sote-ammattilaiset pitäisi rokottaa muutaman kuukauden välein. 

Kiista tiivistyy siihen, vaikuttaisivatko neljännet rokotukset tartuntoihin niin paljon, että olisivat hintansa väärti vähentämällä sairauspoissaoloja.

Uusia kierroksia keskusteluun antoi väite siitä, että THL vastustaisi boostereita rokotetutkimustensa vuoksi. Boosteri pilaisi hybridi-immuniteettia selvittävän hankkeen aineiston.

Ilta-Sanomien lähteet olivat nimettömiä. Väitteen voi tulkita asiattomaksi vaikutusyritykseksi ja pahansuovaksi heitoksi. Ei ole todisteita, että oma tutkimus vaikuttaisi THL:n suosituksiin.

Pelkkä epäilys on THL:lle kuitenkin ongelma.

Oman tutkimuksen suojelu ei saa ohittaa kansallisia etuja. Ei näytä hyvältä, että päätutkija valmistelee viranomaisten esitykset kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle Krarille ja toimii ryhmän sihteerinä.

THL nosti esiin Britannian. Siellä kansalliset suositukset antavat taho tekee myös tutkimustyötä.

Perustelu vaikuttaa huteralta: miksi rokottamisissa sitten toimitaan kansainvälisten esimerkkien vastaisesti? Suomi on ainoa EU-maa, joka ei rokota sote-henkilöstöä neljännellä annoksella.

THL:n pääjohtaja jätti tuoreeltaan myös kiistämättä väitteet. Niihin vastattiin vasta peruspalveluministeri Krista Kiurun pyynnöstä.

Nopea linjaus olisi riittänyt: ei pidä paikkaansa.

Muuta vastausta ei saa olla. Jos THL toimii kansainvälisten linjausten vastaisesti, pohjan pitää olla kestävä. Terveydenhuollon päätöksiä pitää pystyä ohjaamaan valtakunnassa yhtenäisesti tieteellisen tiedon pohjalta. Luotettavuus on THL:lle kaikki kaikessa: linjausten olla niin tukevalla pohjalla, että ne ylittävät yksittäiset mielipiteet, kun maahan luodaan pandemiaohjeita.

81 infektiolääkärin THL:ää tukeva ulostulo oli tässä mielessä tärkeä (4). Enemmistön kanta näyttää olevan nykyisen rokotuslinjauksen takana ja hyvä niin.

THL:n linjauksista pitää silti voida keskustella.

Näin olemme Lääkärilehdessäkin linjanneet, ja keskustelukulttuurin pitää olla rakentava, jotta että terveydenhuollon ammattilaiset uskaltavat sanoa mielipiteensä ääneen.

Jos THL laittaa omilla toimillaan arvovaltansa vaakalaudalle, koko maan laiva uhkaa keikkua. Vika ei ole silloin keikuttajien. Kansalaisten tulee voida luottaa alan ekspertteihin ja tutkittuun tietoon.

Osa luottamusta on se, miltä asiat näyttävät.