Laajan tutkimustiedon valossa vastasyntyneillä ei ole mitään valikoivaa suhtautumista erilaisten etnisten ryhmien kasvokuviin, mutta jo kolmen kuukauden iässä vahvaan suosituimmuusasemaan ovat päässeet huoltajien etnisen ryhmän kasvot.

Käyttäytymistasoisen immuniteetin (behavioral immune system) käsitteellä viitataan nykyisin luontaiseen taipumukseen karttaa vieraan näköisiä ihmisiä, likaa, eritteitä ja parasiittejä. Tiedetään myös, että kasvaminen pikkulapsi-iässä etnisiltä piirteiltään ja ihonväriltään monen näköisten lasten seurassa liittyy siihen, ettei etnispohjaista vierastamista synny, ellei sitä erikseen opeteta.

Oma havaintoni on, että multietnisessä päiväkodissa kasvaneet lapset eivät spontaanisti edes mainitse, että joku heidän tovereistaan on afrikkalaista tai aasialaista sukujuurta, ja poikkeaa ulkonäöltään kantasuomalaisista.

Kulkutaudit kuitenkin surmasivat ennen hygienian kehittymistä, rokotuksia ja lääkehoitoja jopa kokonaisia yhteisöjä, joilla ei ollut luontaista immuniteettia muukalaisten kantamia taudinaiheuttajia vastaan. Esimerkiksi Etelä-Amerikan suurten intiaanikansojen jäsenistä on arvoitu lähes 90 %:n kuolleen eurooppalaisten 1500-luvulla tuomiin Euraasian kulkutauteihin.

Tähän liittyen esimerkiksi romanien tapakulttuuriin kuuluvan siisteyden ja puhtauden vaatimuksen on ehdotettu kehittyneen siksi, että suuri osa tästä kansanryhmästä on tuhansia vuosia vaeltanut muukalaisten keskuudessa.

Luontainen valmius alkaa vierastaa piirteiltään vieraan näköisiä ihmisiä saattaakin olla taustatekijä sille, että rasistista – tai afrikkalaisittain tribalistista – käyttäytymistä syntyy helposti.

Olisiko maahanmuuttajaryhmien sijoittaminen jo lapsiperhevaiheessa kantaväestön joukkoon keino välttää segregaatiota, joka näyttää jopa Ruotsin ”kansankodissa” johtaneen poikkeuksellisen nopeaan jengiväkivallan yleistymiseen? Siellähän monet maahanmuuttajat asuvat omissa lähiöissään, eikä niihin syntynyt uusi sukupolvi ole toivotulla tavalla assimiloitunut kantaväestöön.

Aiheesta puhuminen herättää maahanmuuttokysymyksen voimakkaan tunnelatauksen vuoksi joskus epäloogisia reaktioita. Se saatetaan aiheetta ymmärtää niin rasismin oikeuttamiseksi kuin maahanmuuton lisäämisen kannattamiseksikin. Lukeepa jopa Wikipediassa, että evoluutiopsykologisilla teorioilla pyritty olisi oikeuttamaan muukalaisvihaa.

Kuitenkin tulkinta voi aivan yhtä hyvin olla päinvastainen, koska behavioraalisen immuunijärjestelmän teoria nostaa esiin nykymuotoisen rasismin irrationaalisen taustan. Attribuutioharhaksi kutsuttu vääristymä saattaa kuitenkin hämärtää ymmärrystämme: koemme näkemyksemme järkeen pohjautuviksi silloinkin, kun ne ovat tunneperäisiä.

Politisoituneisiin ylitulkintoihin johtaa kyvyttömyys ymmärtää tieteen pyrkimystä poliittisesti neutraaliin asennoitumiseen ja sitä, että ihmisen tunnereaktioilla on myös ns. distaalisia, tiedostamattomia juuria. On jopa esitetty vaatimuksia sensuroida koko behavioraalisen immuunijärjestelmän varsin ilmeinen olemassaolo.

On kuitenkin vaikuttavia koetuloksia, jotka osoittavat mm. hajuihin liittyvien inhoreaktioiden ja rasististen asenteiden yhteyden. Yhdysvalloissa 800 koehenkilöllä tehdyssä tutkimuksessa todettiin selvä yhteys ihmiskehon hajun herättämän inhon ja muukalaisten vieroksumisen välillä. Selkeä tulos toistui vieläpä viidellä eri mantereella sijainneessa yhdeksässä maassa yhteensä 6 836 koehenkilön joukossa. Tämä viittaa varhaista evolutiivista alkuperää olevaan biologiseen mekanismiin.

Kulttuurisia, ideologisia ja yhteiskunnallisia selittäjiä tarvitaan kuitenkin määrittelemään, mikä lopulta ymmärretään vieraaksi.