Valtuustot ovat turhia – mutta ne tarvitaan
Aluevaalien ennakkoäänestys käynnistyy ensi keskiviikkona. Helsinki saa sote-päättäjänsä samaan aikaan kuntavaaleissa.
Aluevaltuustot ovat toimineet nyt reilut kolme vuotta. Aloitusta on vaikea kutsua menestykseksi, sillä arvostelua on tullut suunnasta jos toisesta.
Viimeksi kauhisteltiin kuluja.
Valtuustoissa on 1 379 jäsentä. Kokouspalkkioihin meni vuonna 2023 yli 14 miljoonaa euroa. Päälle tulevat korvaukset matkoista ja ansioiden menetyksistä (1). Sitran selvitys paljasti hiljattain, että puheenjohtajan vuosipalkkio voi olla yli 40 000 euroa (2).
Palkkioiden päivittely puree mediassa, mutta kokonaisuudessa ne ovat murunen. 14 miljoonaa on tälle vuodelle lasketusta 26,2 miljardin euron rahoituksesta 0,05 prosenttia.
On siis tärkeämpääkin puhuttavaa kuin valtuutettujen palkkiot.
Olennaisin kysymys on eksistentiaalinen: tarvitaanko valtuustoja?
Ne on helppo tuomita turhiksi. Aluehallinto pitää kokousta toisen perään, vaikka valtio vie. Se antaa rahat ja on alkanut päättää säästöistä yhä tarkemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL totesi kuitenkin pari viikkoa sitten, että sote-uudistus on monin paikoin onnistunut (3). Palvelut ovat väestötasolla parantuneet, ja suunta on kohti parempaa. Syynä on järjestämisen keskittyminen suurempiin yksiköihin.
Alueet ovat siis hyväksi.
Niin ovat valtuustotkin.
Ne mahdollistavat paikallisen päätöksenteon, vahvistavat demokratiaa ja ottavat huomioon alueen erityispiirteet.
Kunhan uudistus vielä muutaman vuoden näyttää kyntensä, edessä saattaa olla myös verotusoikeuden harkinta. Tutkimuskirjallisuuden mukaan se kannustaisi alueita tehokkaaseen taloudenpitoon ja tasaisi nykymalliin kytkeytyvää rahoituksen heilahtelua (4).
Verotusoikeus on kuitenkin poliittisesti herkkä kysymys ja vaatii laajaa konsensusta.
Ennen päätöksiä on siis hyvä tietää, miten demokraattiset alueelliset elimet toimivat ja mihin niiden rooli asettuu. Jos verotusoikeus joskus tulee, valtuustoissa on silloin valmiiksi kokeneita sote-asiantuntijoita.
Toisella kaudellaan valtuustot pääsevät pureutumaan organisaatiokaavioiden sijasta palveluihin, ja siinä työssä alan ammattilaiset ovat parhaita.
Lääkäreitä on ehdolla yli 200. Kerromme heidän nimensä, alueensa ja puoluekantansa sivuilla 498–502.
Tarkemmat esittelyt ja vaaliteesit löytyvät verkkosivuiltamme, www.laakarilehti.fi/jasen/aluevaaliehdokkaat/.
- 1
- Parviala A. Tässä aluevaltuustojen kulut ja tuet – ”Törkeän paljon”, sanoo jopa valtuutettu itse. Yle 14.2.2024. https://yle.fi/a/74-20073090
- 2
- Sitra. Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? https://www.sitra.fi/julkaisut/mita-demokratia-maksaa-hyvinvointialueilla/
- 3
- THL. Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. https://thl.fi/-/thl-n-raportti-sote-palvelujen-vahvistumisesta-paljon-merkkeja-tiukka-talouskuri-leimasi-hyvinvointialueiden-kahta-ensimmaista-vuotta
- 4
- Viherkenttä T. Tulisiko hyvinvointialueilla olla verotusoikeus? Kansantaloudellinen aikakauskirja 2021;117:190–202. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/06/KAK_2_2021_WEB-56-68.pdf




