Lääkärin työn tärkeimpiin kuuluva perusta uudistui lokakuun alussa, kun Maailman lääkäriliitto WMA päivitti eettiset ohjeensa (1). Projekti kesti kolme vuotta. Edellisen kerran lääkärin eettiset velvollisuudet listaava ohje uudistettiin 14 vuotta sitten.

Päivitys oli vuonna 1949 syntyneelle ohjeelle vasta neljäs. Se on ajankohtainen nyt, kun sodassa siviileihin kohdistuneita hirmutekoja on taas tullut ilmi.

Juuri eettiset ohjeet tekevät ammattikunnastamme erityisen.

Lääkäri ei toimi sodan eikä markkinoita ohjaavan egoismin logiikalla. Tärkeintä on altruismi, toisen etu ennen omaa. Lääkäri palvelee lähimmäisiään ja kunnioittaa ihmisyyttä ja elämää.

Hänen tulee tehdä se maailmantilanteesta, tekniikan kehittymisestä ja yhteiskunnan paineista riippumatta.

Siksi on pantava ilolla merkille, että WMA on reagoinut maailman muutoksiin ohjeessaan.

Ympäristöterveys on nyt ensi kertaa mukana. Kansiin on saatu maailmanlaajuisesti, että lääkärin tulee harjoittaa lääketiedettä ympäristölle kestävällä tavalla. Terveysriskit on minimoitava nykyisille ja tuleville sukupolville.

Myös etähoidosta on uusi kohta.

Lääkärin tulee varmistaa, että etäyhteyden käyttö on lääketieteellisesti perusteltua. Potilaalle on kerrottava hyödyistä ja rajoituksista, ja häneltä on saatava etähoitoon suostumus.

Vilkkain keskustelu nousi tällä kertaa omantunnonvapaudesta.

Voiko lääkäri kieltäytyä tekemästä lähetettä esimerkiksi eutanasiaan tai aborttiin? Miten hänen tulee silloin toimia?

Esillä oli ehdotus, jonka mukaan lääkärin olisi kieltäytymisen yhteydessä ohjattava potilas toiselle, toimeen suostuvalle lääkärille.

Pitkälliset keskustelut alueellisissa konferensseissa ja kuulemistilaisuuksissa synnyttivät kompromissin, jonka mukaan lääkärin on viipymättä ilmoitettava potilaalle, jos ei omantunnon syistä voi jotain tehdä.

Potilaalla on silloin oikeus kääntyä toisen lääkärin puoleen, ja hänelle pitää kertoa, miten se tapahtuu.

Voiko lääkäri vedota omaantuntoonsa milloin vain?

Ei silloin, kun potilaalle aiheutuu haittaa, hänen terveytensä vaarantuu tai häntä syrjitään.

Eettinen ohje on WMA:n kannanotoista yksi tärkein, peruskivi, josta moni muu kannanotto ponnistaa. Se pohjautuu Geneven julistukseen, Hippokrateen valasta ammentavaan kansainväliseen lääkärinvalaan, joka syntyi vuonna 1947 reaktiona natsi-Saksan rikoksiin sekä Japanin toimintaan Kiinassa.

Se ei poista kansallisten ohjeiden tarvetta. Lääkäriliitollakin on useita etiikkaan ja lääkärien toimintaan liittyviä ohjeita.

Kansallisten ohjeiden pitää seurata aikaansa, ja näin on Suomessa tapahtunut. Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta kokoontuu ensi kuussa pohtimaan, mitä vaikutuksia tämänkertaisella uudistuksella on kansallisiin ohjeisiin.

WMA on nyt saanut luotua lääkärin etiikalle uuden yleismaailmallisen raamin. Lääkärin etiikan tulee olla yhtäläinen ympäri maailman, jotta historian ylilyönnit vältetään.