Suomen rokotuskäytännöt eivät riittävästi vastaa ikäihmisten tarpeisiin.

Yli 65-vuotiaita on Suomessa 1,3 miljoonaa, ja vuoteen 2050 mennessä määrä kasvaa 1,5 miljoonaan eli neljännekseen väestöstä. Elinajan ja työurien piteneminen on merkittävä mahdollisuus (1), mutta lisää myös painetta yhteiskunnalle ja terveydenhuoltoon. Terve ikääntyminen on siis yhä tärkeämpää.

Yksi tehokkaimmista, turvallisimmista ja kustannusvaikuttavimmista keinoista tukea ikääntyvien hyvinvointia on tehokas rokotusohjelma. Tällä hetkellä rokotuskäytäntömme eivät kuitenkaan riittävästi vastaa ikäihmisten tarpeisiin.

Yli 65 vuoden ikä on vakavien infektioiden itsenäinen riskitekijä. Lisäksi 60–80 prosentilla tuon ikäisistä on vähintään kaksi pitkäaikaissairautta, jotka suurentavat komplikaatioiden riskiä (2). Riskiä lisää myös 10–12 prosentilla esiintyvä haurausoireyhtymä gerastenia, johon usein liittyy immuunijärjestelmän heikkeneminen sekä krooninen tulehdustila (”inflammaging”) (3).

Influenssa-, korona-, RS-virus- ja pneumokokki-infektiot kuormittavat väestöä useiden kuukausien ajan vuodessa. Etenkin yli 65-vuotiailla ne lisäävät keuhkokuumeen, sepsiksen, sydän- ja aivoinfarktin sekä kuoleman riskiä (4,5). Gerastenia hidastaa usein toipumista jopa lievästä infektiosta (3), mutta pahimmillaan hyväkuntoinenkin ikääntynyt voi tarvita sairaalahoidon jälkeen pysyvästi koti- tai laitoshoitoa.

Rokotukset ehkäisevät muutakin kuin infektioita

Kansallisessa rokotusohjelmassa yli 65-vuotiaat ovat vähän edustettuina. He saavat maksuttomana vain tavanomaisen influenssarokotteen, ja yli 85-vuotiaat tehokkaamman valmisteen. Maksuttoman koronarokotteen ikäraja nousi 75 vuoteen syksyllä 2025. RS-virus- ja pneumokokkirokotuksia ei toistaiseksi tarjota maksuttomana ikäperusteisesti, vaikka ikääntyneiden pneumokokin tautitaakan takia serotyypeiltään laajemmat pneumokokkikonjugaattirokotteet (PCV 20/PCV21) tarjoavat merkittävän suojan. THL on keväällä 2026 esittänyt vyöruusurokotetta ikääntyneiden rokotusohjelmaan (6), mutta toteutus riippuu valtiontalouden päättäjistä.

Ymmärrys sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä rokotteilla on lisääntynyt merkittävästi ja Euroopassa onkin viime aikoina julkaistu useita arvovaltaisia suosituksia. Tuore EU-komission valtimotautien hoitoa koskeva strategia The Safe Hearts Plan kehottaa jäsenmaita panostamaan yli 65-vuotiaiden influenssa-, korona-, RS-virus- ja pneumokokkirokotuksiin sydän- ja aivoinfarktien vähentämiseksi (7). Myös Euroopan kardiologiyhdistys (ESC) on antanut suosituksen rokotuksista valtimosairauksien ehkäisyssä (8).

Useat havainnoivat tutkimukset viittaavat siihen, että myös muistisairauden kehittymisen riski on pienempi influenssa-, pneumokokki- tai vyöruusurokotteen saaneilla (9). Kun arvio muistisairaan tehostetun ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista on noin 60 000 euroa vuodessa, sairauden lykkäämisellä, jopa estämisellä, saataisiin suuria säästöjä.

Antibioottien tehon hiipuminen, mikrobilääkeresistenssi, on vakavimpia globaaleja terveysuhkia. WHO:n mukaan antibioottien tarvetta voitaisiin pienentää ikääntyneiden pneumokokkirokotuksella (10), joka konjugaattirokotteena antaa kerralla elinikäisen suojan.

Millainen olisi kattava aikuisten rokotusohjelma?

Suomalaisen rokotusohjelman kustannukset ovat pienet suhteessa terveydenhuollon kokonaisbudjettiin, vain alle 0,15 prosenttia. Aikuisten rokotusohjelmat voisivat kuitenkin tuottaa jopa 19-kertaisen hyödyn alkuperäiseen investointiin nähden (10). Pohjoismaista Tanska, Ruotsi ja Norja ovat jo edistäneet yli 65-vuotiaiden rokotuksia maksuttomana tai pienellä omavastuulla rokotusohjelmassa tai Kela-tyyppisellä korvausjärjestelmällä. Kustannusvaikuttavuuden arvioinnin jälkeen Ruotsin hallitus varasi huhtikuussa 2026 ison lisärahoituksen yli 65-vuotiaiden maksuttomien pneumokokkirokotusten nopeaan laajentamiseen ja rokotuskampanjaan (11,12).

Suomessa kattava yli 65-vuotiaiden rokotusohjelma tarkoittaisi yhtenäistä, selkeää ja maksutonta tai esimerkiksi pienellä omavastuulla tuettavaa kokonaisuutta. Ohjelmaan tulisi sisällyttää yli 65-vuotiaita hyödyttäviä rokotteita, kuten tehokkaampi influenssarokote, uusina RS-virus- ja pneumokokkirokotteet vakavia hengitystieinfektioita vastaan sekä portaittain vyöruusurokote ikäperusteisena. Koronarokote on vielä syksyllä 2026 saatavilla maksutta EU-yhteishankinnan kautta, mutta jo seuraavalle vuodelle sen ottaminen osaksi kansallista, ikäperusteista rokotusohjelmaa on välttämätöntä.

Ikääntynyt väestö on erittäin rokotusmyönteistä. Rokotukset otetaan, jos niistä tiedotetaan ja ne saadaan vaivattomasti perusterveydenhuollossa, kotihoidon yhteydessä tai hoivayksiköissä. Tämän ohella apteekkien rokotusoikeus on tervetullut: rokotus saadaan samalla kun haetaan lääkkeitä – tosin maksua vastaan.

Pitkällä aikavälillä rokotuksiin panostaminen säästää yhteiskunnan varoja ja parantaa palvelujärjestelmän kestävyyttä ikääntyneiden pysyessä terveempinä ja toimintakykyisempinä. Kattava rokotusohjelma edistää myös yhdenvertaisuutta, sillä terveys ei saa olla kiinni asuinpaikasta, tulotasosta tai kyvystä selvittää, mitä rokotteita milloinkin tarvitaan.