Aiempaa useampi suosittelisi työnantajaansa ystävilleen sote-alalla
Samaan aikaan huoli työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn on noussut, ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Sote-alalla aiempaa useampi, 68 prosenttia vastanneista, suosittelisi työnantajaansa ystävilleen, ilmenee tuoreesta Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksesta.
– Tämä on merkittävä muutos pitkän alamäen jälkeen. Nousu on viime vuoteen nähden selkeää, olemme lähes vuoden 2018 tasolla, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Määrätietoinen tietoon perustuva kehittämistyö tuottaa työhyvinvointia, joka on keino parantaa sote-alan veto- ja pitovoimaa. Erityisen tärkeää tämä on, kun eletään kriisi- ja muutostilanteesta toiseen, hän sanoo.
Laitisen mukaan tämä on Mitä kuuluu -työhyvinvointitutkimuksen päätulos.
– Se näkyy kyselyn tuloksissa positiivisina muutoksina, Laitinen sanoo.
Lääkäreillä huolta työmäärän kasvamisesta
Samaan aikaan kuitenkin huoli työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn on noussut aiemmista mittauksista.
Erityisesti röntgenhoitajat kokivat epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Heistä 54 prosenttia koki näin. Lääkäreillä luku oli 51 prosenttia ja noussut edellisestä vuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä.
Alentunut työkyky on yleistä. Työkyky on alentunut reilulla kolmanneksella kaikkien ikäryhmien työntekijöistä. Tämä on työkyvyttömyyden riski ja lisää myös muiden työntekijöiden kuormitusta, kun sijaisia on vaikea löytää työstä pois jääneille.
– Tämän takia työtä pitää miettiä yhdessä: miten osatyökykyisiä tuetaan työssä, Laitinen sanoo.
Nuorilla paljon masennusta ja ahdistusta
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä sote-alan ammateissa. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä.
– Nuorista vain 30 prosenttia koki palautuvansa työpäivän aiheuttamasta rasituksesta. Iäkkäillä tilanne oli parempi. Tärkein palautumisen keino on työn tauottaminen, Laitinen sanoo.
Henkilöstön saatavuus on haaste nyt ja tulevaisuudessa. Työpaikan veto- ja pitovoimaan voi kuitenkin vaikuttaa. Työyhteisön toimivuus ja valmentava johtaminen vahvistavat sisäistä motivaatiota sekä lisäävät työn imua ja sitoutumista.
– Lähiesihenkilöt saavat positiivista palautetta valmentavan johtamisen toteutumisesta, Laitinen sanoo.
