Terveydenhuolto

Aiempien vuosien työ on kantanut Keski-Uudellamaalla

Yhteistyötä Husin kanssa rakennetaan uudestaan, kun organisaatiomalli on muuttunut.

Anne Seppänen
Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen

Siirtymä hyvinvointialueeksi ei ole aiheuttanut suuria järistyksiä Keski-Uudellamaalla.

Pohjalla oli jo neljä vuotta toimintaa kuntayhtymänä, ja siitä on ollut hyvä jatkaa.

– Näkyvin muutos oli, että kuntayhtymän nimi vaihtui hyvinvointialueeksi, tiivistää lääkärien pääluottamusmies Nikolai Rintala.

Uutta oli, että osa Eteva-kuntayhtymästä ja Ridasjärven päihdehoitokeskus siirtyivät osaksi hyvinvointialuetta. Lisäksi kunnista siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen jonkin verran kuraattoreja ja psykologeja.

Työvoimapulaa on, mutta yhteishenki hyvä

Rintala laskee alkutaipaleen onnistumiseksi sen, että palkanmaksussa ei ole ilmennyt suuria ongelmia.

Henkilöstövaje taas on kipukohta myös Keski-Uudellamaalla, ja se johtaa Rintalan mukaan helposti hallitsemattomaan työmäärään ja jaksamisen ongelmiin.

– Puutetta henkilöstöstä on monissa ammattiryhmissä, mutta etenkin se koskee lääkäreitä. Töitä olisi riittävästi, vaikka töissä olisi täysmiehityskin.

Tästä huolimatta työntekijöiden keskuudessa henki on hyvä. Työnantaja myös pyrkii panostamaan henkilöstön hyvinvointiin.

– Työnantaja on antanut työsuhde-etuja, kuten työterveyshuollon sairausvastaanotto, liikunta- ja kulttuurisetelit ja uusimpana polkupyöräetu. Olen itsekin aikeissa ottaa polkupyöräedun, Rintala kertoo.

Pääluottamusmies Nikolai Rintala

Nopeimmat säästöt ehkä jo tehty

Myös johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen luonnehtii siirtymää seesteiseksi.

– Ehkä me nyt nautimme niistä hedelmistä, joita muutamia vuosia aikaisemmin tehty työ on tuottanut, hän sanoo.

Haasteitakin alueella riittää, sillä alijäämää on vuoden 2025 loppuun mennessä katettavaksi noin 80 miljoonaa euroa.

Lue myös

– Seuraaville vuosille on tekemistä, että pystymme sitä korjaamaan säädösten edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymässä teimme talouden hallintaa ja säästötoimia usean vuoden ajan. Nopeimmat voitot on ehkä jo otettu. Se tekee tästä haastavaa, koska alijäämät pitäisi kattaa nopealla aikataululla.

Suhde Husiin uusiksi

Uudellamaalla tilanne poikkeaa muusta maasta siten, etteivät erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ole samaa organisaatiota.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja pelastustoimesta.

Erikoissairaanhoidosta vastaa edelleen Hus, jonka nyt omistavat Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Rahoitus tulee valtiolta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille yleiskatteellisena.

– Tässä rahoitusmallissa organisaatiot ovat toisistaan ja yhteistyökyvystä hyvin riippuvaisia, Laitinen-Parkkonen sanoo.

– Meillä oli hyvä yhteistyö Husin kanssa, kun se oli kuntayhtymä. Nyt kun organisaatiot ovat muuttuneet, yhteistyö täytyy rakentaa uudestaan.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030