Alueelliset erot isoja nuorten masennustapausten määrissä
Joillain hyvinvointialueilla on jopa kaksinkertainen määrä masennuksesta kärsiviä nuoria verrattuna toisiin alueisiin.
Joka neljäs yläkouluikäinen kärsii masennuksesta ja joka viides ahdistuksesta. Tiedot selviävät THL:n seurantatutkimuksesta , jossa kerätään laajaa aineistoa yläkoululaisten nuorten mielenterveydestä ja voimavaroista. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille.
Seurantatutkimuksen perusteella hyvinvoinnin haasteille altistavat riskitekijät, kuten kokemus yksinäisyydestä, kerääntyvät tietyille nuorille ja alueille. Masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin.
Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa tutkimukseen vastanneilla nuorilla masennusta, ahdistusta ja päihteiden käyttöä raportoivien nuorten osuus oli korkea, mutta vain pieni osa nuorista koki, että koulusta löytyy aikuinen, jolle voi kertoa ongelmista. Yksinäisyys puolestaan on yleisintä Lapissa.
Nuorten mielenterveyden oireilu on aiempien tutkimusten tapaan vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla.
– Alueiden väliset erot masennusoireilevien osuudessa ovat hieman suuremmat kuin vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä. Tuloksia on syytä pohtia hyvinvointialueilla suhteessa palveluiden saatavuuteen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta tiedotteessa.
Itseohjautuvuus kuormittaa
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka moni nuori tarvitsee ja hakee apua masennukseen, ja kuinka hyvin he saavat apua. Lisäksi siinä arvioidaan hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa hoito ei toteudu masennuksesta huolimatta. Nyt julkaistu aineisto on kerätty vuosina 2024–2025.
Nuorten mielenterveyttä kuormittavat esimerkiksi koulumaailman lisääntyvät vaatimukset itseohjautuvuudesta, vähentynyt liikunta ja perheiden taloudellisen liikkumavaran väheneminen.
– Hyvinvointialueet ja kunnat tuntevat parhaiten paikalliset syyt nuorten mielenterveyden ja avun saannin haasteille. Tutkimukseemme osallistuneet kunnat ja hyvinvointialueet voivat julkaisemamme tiedon avulla tarkastella oman alueensa tilannetta suhteessa muihin alueisiin ja hyödyntää tietoa palvelujen kehittämisen tukena, sanoo Linnaranta.
– Kouluissa työskenteleville ammattilaisille on tarjottu koulutusta, jolla masennusta voidaan ehkäistä. Vuorovaikutusohjanta on lyhytmenetelmä, joka on osoittautunut toimivaksi matalan kynnyksen avuksi nuorille. Johtajilta tarvitaan nyt tukea ja riittävää resurssia, jotta osaaminen ei valu hukkaan ja sitä hyödynnetään myös jatkossa, painottaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä .
Nuorten vuorovaikutusohjannan seuranta Suomessa -tutkimus on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Imagine-hanketta. Aineisto tarkentuu vielä ja tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä lehdissä vuonna 2026.
