Terveydenhuolto

EPA auttaa erikoistujan etenemään oikeaan suuntaan

Erikoislääkärin koulutukseen on ilmaantunut uusi lyhenne EPA. Mikä se on, ja mihin sitä tarvitaan?

Leila Niemi-MurolaSara Kaartinen

Adobe Stock

Erikoistuvan lääkärin tulee asetuksen mukaan osoittaa osaamisensa yliopistojen yhdessä määrittelemällä tavalla (1). Osaamiset kuvataan erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa opinto-oppaassa (2).

Tavoitteellinen ohjaus on jo valtavirtaa, sillä syksyn 2021 Koulutuspaikkakyselyn vastaajista puolet oli asettanut tavoitteet työskentelyjaksolleen (5). Tavoitteiden seurantaan tulee syksyllä 2022 vielä sähköinen järjestelmä Elsa (3).

Opinto-oppaan lisäksi erikoistumiskoulutuksessa on käytössä Arviointiopas. Osaaminen rakentuu aiemmin opitun perustalle (4, 5). Teorian hallinnan lisäksi erikoistujan tulee oppia käytännön työt.

EPA (Entrustable Professional Activity)(4, 5, 8, 9) on erikoisalalle ominainen työtehtävä tai toiminto, jossa kiteytyy erikoisalalle keskeistä osaamista (4, 5, 8, 9). Lukuvuoden 2021–22 Arviointioppaassa lähes kaikki erikoisalat ovat ilmoittaneet vähintään yhden EPA:n (7).

Vaiheet kronologisesti

EPA saattaa olla yksittäinen työtehtävä, jonka vaiheet kuvataan kronologisessa järjestyksessä (Taulukko 1).

Lääkärilehti

Se voi myös olla laaja kokonaisuus. Erikoistuja harjoittelee silloin osa-alueita erikseen, ja lopuksi todennetaan kokonaisuuden hallinta (4, 8). Vaikka kaikki alakohdat eivät aina näy käytännön työssä, ne on hallittava. EPA auttaa ohjaajan asettamaan välitavoitteita ja erikoistuvan suunnittelemaan harjoitteluaan.

EPA:t on ilmoitettu Arviointioppaassa otsikkotasolla (2). Otsikon tulee kuvastaa sisältöä siten, että kaikki sidostyhmät (erikoistujat, ohjaajat, muut terveydenhuollon ammattihenkilöt) ymmärtävät sen. EPA:n tulee olla yksiselitteinen, siinä ei saa olla vaihtoehtoja ja sen tulee kattaa kaikki työtehtävään liittyvä toiminta. Esimerkkejä Arviointioppaan (2) otsikoista on taulukossa 2.

Lääkärilehti

Useat erikoisalat ovat avanneet kokonaisuuksia erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisilla verkkosivuilla (2).

Riskit tiedostettava

EPA:n kuvaus määrittelee erikoisalalle ominaisen työtehtävän tai toiminnon, joka on itsenäinen yksikkö ja erillään muista työtehtävistä. EPA:ta laadittaessa on pohdittava, onko kyseessä yhteen toimintaympäristöön sidottu työtehtävä vai päteekö se kaikissa toimipaikoissa kaikkina aikoina.

Erikoistuja seuraa aluksi ohjaajan toimintaa. Seuraavaksi hän suorittaa tehtävän ohjauksen alaisena. Riittävästi varmuutta saatuaan hän saa valtuuden toimia epäsuorassa ohjauksessa (8, 9).

Erikoislääkäriltä saavutetun osaamisen saatuaan erikoistuja voi toimia ilman ohjausta. Toki muistaen, että erikoislääkäritkin pyytävät toisiaan apuun erityisen haasteellisissa tilanteissa.

Mitä enemmän toimintoon liittyy riskejä, sitä enemmän tarvitaan suoriutumista koskevia havaintoja ennen itsenäisen toiminnan lisäämistä. Riskien tiedostaminen voi myös toimia hyvänä pohjana ohjaajan ja erikoistujan keskustelulle:

-         tietääkö erikoistuja, mitä häneltä odotetaan?

-         hallitseeko hän riittävät teoreettiset tiedot?

-         onko hän tietoinen toimenpiteen riskeistä ja mahdollisista komplikaatioista?

-         miten erikoistuja toimisi, jos eteen tulisi harvinainen potilastapaus, epätavallinen löydös tai uhkaava komplikaatio?

EPA:han kuuluva tietojen, taitojen ja erikoisalalle ominaisen ajattelun kuvaus ohjaa omatoimista harjoittelua ja tiedon hankintaa. Kouluttajaa pystyy näin havainnoimaan osaamisen karttumista ja voi ohjata erikoistujaa kohti tavoitteen saavuttamista (10).

Harjaantuminen tärkeää

Lääkärin työn edellyttämä teoreettinen osaaminen saattaa olla kuin jäävuori, josta vain pieni osa on näkyvissä ja valtava massa on piilossa. Työtehtävän edellyttämät taidot on usein helpompi määritellä kuin teoreettinen tietopohja. Erikoisalalle ominaisesta ajattelutavasta tai asenteista otetaan mukaan potilaan kokemuksen kannalta keskeisimmät.

Harjaantuminen on tärkeää. Erityisesti toimenpidealoilla edellytetään lokikirjan suosituksen mukaista toimenpidemäärää ennen toimintaa ilman ohjausta. Määrästä tekee päätökset erikoisalan koulutuksen vastuuhenkilö.

Ohjaaja voi harkintansa mukaan antaa erikoistuvalle tapauskohtaisesti lisää itsenäisyyttä.

Lue myös

Havainnointi on erikoistuvan työn seuraamista. Havainnointiin on työkaluja, jotka auttavat kiinnittämään huomiota suoriutumiselle keskeisiin asioihin (10, 11). Vaiheittain rakentuvassa osaamisessa osa EPA-toiminnoista on pohjana muille, ja niissä saavutettu valmius toimia ilman valvontaa on edellytyksenä muissa harjaantumiselle (5).

Arvioinnissa otetaan huomioon erikoistumisen vaihe. Lähellä erikoislääkärin pätevyyttä olevilta edellytetään hienovaraisempaa osaamista kuin vastavalmistuneilta.

On hyvä kiinnittää huomiota myös tehtävän vaikeusasteeseen. Se kirjataan ja otetaan huomioon palautekeskustelussa. Vaarana on muuten, että erikoistuva pyytää arviointia vain helpoksi odottamistaan suorituksista. Ohjaaja ei saa silloin kattavaa kuvaa osaamisesta (12).

Entä poissaolot?

EPA:ta laadittaessa on hyvä pohtia, onko valtuutus voimassa pysyvästi vai toivotaanko tietyn ajan mittaisen poissaolon jälkeen uutta arviota.

Poissaolon jälkeen on hyvä sopia, kokeeko erikoistuja voivansa palata suoraan poissaoloa edeltävälle luottamuksen tasolle (5) vai tarvitaanko alkuun tehostettua tukea. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarjoaminen on yksi osaamisperustaisuuden kultareunuksista.

Aikaan perustuvassa koulutuksessa riitti sovitun mittainen jakso kussakin koulutuspaikassa.

Osaamisperustainen koulutus huolehtii siitä, että erikoistuja saa tehdä sellaisia töitä, joissa häneltä edellytettävä kokemus karttuu.

EPA avaa tavoitteen ja auttaa saavuttamaan päämäärään.

Lisää tietoa EPA:n kirjoittamisesta löytyy täältä .

Kirjoittajat

Leila Niemi-Murola dosentti, valtakunnallinen koordinaattori Clinicum HY ja Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Hus

Sara Kaartinen LT, erikoistuva lääkäri Hus Hyvinkään sairaala professiojaoksen puheenjohtaja Lääkäriliitto


Kirjallisuutta
1
.      Asetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200055
2
.      Hyväksytty lääketieteen yksikön johtokunnassa xx (laaketieteelliset.fi)
3
.      Lääkärilehti - Erikoistuja kokoaa kohta osaamisensa Elsaan (laakarilehti.fi)
4
.      ten Cate O, Chen HC, Hoff RG ym. Curriculum development for the workplace using entrustable professional activities (EPAs): AMEE Guide No. 99. Medical Teacher 2015; 37: 983-1002.
5
.      ten Cate O, Taylor DR. The recommended description of an entrustable professional activity: AMEE Guide No. 140. Medical Teacher 2021; 43: 1106-14.
6
.      https://www.nly.fi/kysymyskohtaiset-tulokset-2021/
7
.      EL_Osaamisen_arviointi_2020-2021.pdf (laaketieteelliset.fi)
8
.      Niemi-Murola L. Luotettavasti osoitettu pätevyys (EPA) uudistaa erikoislääkärikoulutuksen käytäntöä. Duodecim 2017; 133: 77–83.
9
.      Niemi-Murola L, Merenmies J. Peruskoulutuksen osaamistavoitteet uudistuvan erikoislääkärikoulutuksen perustana. Duodecim 2019; 135: 477 – 85.
10
.  Niemi-Murola L, Martikainen MH. Näin ohjaan: Osaamisen arviointi erikoistuvan tukena. Duodecim 2019; 135: 2184 – 88.
11
.  Norcini J, Burch V. Workplace-based assessment as an educational tool: AMEE Guide No. 31. Medical Teacher 2007; 29: 855 – 71.
12
.  Gaunt A, Patel A, Rusius V. ym. ‘Playing the game’: How do surgical trainees seek feedback using workplace-based assessment? Med Educ 2017: 51: 953 – 62.
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030