Terveydenhuolto

Erikoislääkäritenteissä mitätön reputusprosentti

Lääkärilehden vertailun mukaan geriatriassa, silmätaudeilla ja psykiatriassa onnistuminen on vaikeinta.

Maria Nummela
Lääkärilehti

Erikoislääkäritentteihin osallistuttiin 1792 kertaa vuosina 2020–2021. Hyväksyttyjä suorituksia oli 1551. Luvut sisältävät osa-aluetentit (patologian ja radiologian esseet ja preparaatit/kuvat) ja hammaslääketieteen kokeet.

Talvella ja keväällä tentissä onnistui 86 % ja syksyllä 87 %. Talvella tentteihin osallistui 525, keväällä 603 ja syksyllä 664 erikoistuvaa. Prosenttiluvut pysyvät lähes samoina ilman hammaslääketieteen lukuja.

Eniten osallistujia on ollut yleislääketieteen tenteissä, yhteensä 367. Vaikeimmat läpäistävät olivat geriatria, silmätaudit ja psykiatria.

Pienten erikoisalojen vertailuluvut heilahtelevat nopeasti tenttijämäärien ollessa vähäisiä. Osa tuloksista sekä tarkat luvut jätetään julkaisematta yksityisyydensuojan vuoksi. Taulukossa näkyy alat, joilla on ollut vähintään 19 suoritusta.

Vertailu on tehty valtakunnalliselta tenttikoordinaattorilta ( Miina Kankaanranta , Turun yliopisto) saaduista tiedoista laskemalla.

Tentti kaatuu ylimalkaisuuteen

Silmätautien professori Kai Kaarniranta Itä-Suomen yliopistosta ei ylläty erikoisalansa sijoituksesta. Läpi päässeitä on ollut noin puolet ja siitä ylöspäin, harvemmin 80 tai 90 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana.

– Ylimalkainen vastaus on merkittävin syy tenttien hylkäämiseen. Eivät niinkään asiavirheet, vaan tarkkuuden puuttuminen.

Silmätaudeilla tentaattorit ovat vaativia ja arviointi on tarkka. Ala ei ole myöskään vaihtanut tenttityyliään nykyään suosittuihin strukturoituihin lyhyisiin kysymyksiin. Erikoislääkäritentissä halutaan vastauksien olevan kypsiä kokonaisuuksia. Kaarnirannan mukaan kysymykset ovat arkipäivään kohdistuvia, knoppitietoa harvinaisuuksista ei tarvita.

– Vuosien saatossa tenttien vastaustekninen osaaminen on pikemminkin parantunut kuin huonontunut.

Hän kantaa huolta hyvien esseevastausten tulevaisuudesta ja vaatii kirjoittamistaitoja myös lääketieteen opiskelijoilta.

– Yhtenä päivänä heidän täytyy kirjoittaa Lääkärilehteen tai Duodecimiin.

Kielitaito pyritään huomioimaan arvioinnissa

Geriatrian professori Jouko Laurila Oulusta ei ole ainakaan tässä mitassa osannut arvata erikoisalan tilannetta.

– Yksi syy tähän on varmasti se, että geriatrian tenttiin päätyy ehkä muita erikoisaloja enemmän maahanmuuttajalääkäreitä.

Ulkomailla suoritettu peruskoulutus ei tee lääkäristä yhtään sen huonompaa, mutta kielitaidon ja toimintakulttuurin omaksuminen voi jäädä vähän muita heikommaksi. Kielitaito yritetään ottaa arvostelussa huomioon.

– Kun kaikkialla Suomessa on juuri iäkkäiden palveluasumisyksiköissä jatkuva lääkäripula, päätyy Venäjältä, Virosta tai Lähi-idästä tullut lääkäri helposti juuri sinne. Lisäksi yksityiset ”reppufirmat” tekevät ihan aktiivista rekrytointia muun muassa Virosta suoraan Suomen palvelutaloihin.

Heistä moni päätyy pohtimaan geriatriaa erikoisalana oltuaan jonkin aikaa suomalaisen palvelutalon lääkärinä – ja usein varsin yksin – vaikkei ala ehkä alun perin ollut edes se toivelistan ykkönen.

–Tiedän itsekin monia geriatreja, joilla on aiemmassa kotimaassaan ollut jokin ihan muu spesialiteetti, ja vasta Suomessa on tavoitteeksi tullut geriatria. Kun tenttiin valmistautuu vieraalla kielellä, ei se välttämättä mene ensimmäisellä yrityksellä läpi.

Kliininen työ hankaloittaa valmistautumista

Psykiatrian vastuuprofessorit ovat pohtineet tenttimenestystä kokouksissaan.

– Mahdollisia syitä matalaan läpäisyprosenttiin voi olla erikoisalan laajuus, ja tässä mielessä psykiatrian alaa voisi verrata yleislääketieteen tai sisätautien tenttien läpäisyprosentteihin, joista jäädään hieman jälkeen, kertoo professori Olli Kampman Tampereelta.

Lue myös

– Psykiatrian erikoislääkäritenttiin vaadittava kirjallisuus on huomattavan laaja, ja sen kattava omaksuminen lienee käytännön lääkärin työtä tekevälle käytännössä mahdotonta kohtuullisessa ajassa.

Tentin kirjallisuusvalikoimaa on uudistettu viime vuosina, ja tämä työ jatkuu edelleen. Myös tenttikysymyksiä pyritään kehittämään niin, että nämä tukisivat keskeisiä asioita ammatillisessa osaamisessa.

– Yhtenä tekijänä matalalle läpäisyprosentille voi olla osalla erikoistuvista myös kliinisen työn vaatima suuri työkuorma, joka saattaa hankaloittaa tenttiin valmistautumista.

Erikoistuvat ottavat tentin tosissaan

Vertailusta ilmenee hyvin, miten vähän eri erikoisaloilla reputetaan, toteaa urologian professori Matti Laato Turusta.

– Tämä on mielestäni lohdullista. Erikoistuvat ottavat tentin tosissaan – mikä on tietysti tarkoituskin, eli joskus on pakko perehtyä kirjallisuuteenkin, jotta osaamistavoitteet saavutetaan.

Laato nostaa esiin esimerkkinä gynekologian, jossa erikoistuvia on runsaasti ja hylkäysprosentti tentissä mitätön määrään nähden. Laato tuo esiin myös sen, että osa erikoistujista on opiskellut ulkomailla ja tentti testaa, kuinka hyvin kotimaiset hoitokäytännöt on sisäistetty.

Vuosina 2020–2021 kaikki pääsivät urologian tentistä läpi, Laato muistelee osan menneen läpi rimaa hipoen.

– Pyrkimyksenä erikoistuvillamme on todennäköisesti ollut: noblesse oblige.

Otos on ajallisesti varsin suppea.

– Itse tiedän ainakin kahden reputtaneen tentin.

Kirjoittajat

Maria Nummela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030