Erikoissairaanhoidon jonoissa on tapahtunut käänne
Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden määrä vähenee.
Monella hyvinvointialueella on nyt, jos ei vielä aivan kakkukahvien aika, niin ainakin syytä ottaa muutama varovainen ilon hyppy.
Yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden jono on alkanut lyhentyä niin valtakunnallisesti katsottuna kuin myös suurella osalla hyvinvointialueista.
– Erikoissairaanhoidon erittäin vaikeassa hoitoonpääsytilanteessa on vihdoin nähty käänne parempaan suuntaan lähes kaikilla alueilla, kertoo ylilääkäri Sara Launio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Käänne viime vuonna
Launio tarkastelee erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoraportteja viime vuosilta.
Ennen koronaa jonotilanne oli kohtuullinen, ylityksiä lakisääteisissä aikarajoissa oli jonkin verran.
Hoitojonot lähtivät pitenemään erityisesti vuosina 2021–2023, kun erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä alkoi rajoitusten hellittäessä kasvaa. Vaikutusta oli myös hoitajien työtaistelulla.
– Vuoden 2023 tietämillä jonotilanne on paikoitellen alkanut tasoittua, ja vuonna 2024 nähtiin jo useilla alueilla käänne jonon kehityksessä. Etenkin kun katsoo kuluvaa kevättä, niin erikoissairaanhoidon jono lyhenee jo merkittävästi ja hyvä kehityssuunta näyttäisi nyt pysyvän, Launio kuvaa.
Vuoden 2024 huippuarvosta, 30000 yli puoli vuotta jonottaneesta on koko maan tasolla tultu tilanteeseen, jossa yli puoli vuotta jonottaneita oli maaliskuun lopulla alle 20000.
– Totta kai jonotilanne on silti edelleen vaikea ja ihmiset joutuvat odottamaan hyvinkin kauan, Launio toteaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin reilua huomioida, että hyvinvointialueet aloittivat tilanteesta, jossa jonot jo valmiiksi olivat pitkiä.
– Nyt on päästy oikeasti tekemään purkutoimia. Alueilla on taloudellisen tilanteen huomioiden ollut käytössä hieman erilaisia toimia. Jonojen purkua on tehty niin omalla väellä kuin ostopalveluina. Osaltaan vaikean jonotilanteen on kääntänyt parantunut henkilöstön saatavuus.
Lasku näkyy selvästi esimerkiksi Husissa.
– Husissa on jo vuoden 2023 loppupuolella selvästi päästy taittamaan yli puoli vuotta odottaneiden jonoa. Lasku näkyy.
Myös pidempään hoitojonojen kasvun kanssa kamppaillut Varsinais-Suomen hyvinvointialue näyttää saavan hoitojonojen kasvun hallintaan alkuvuoden aikana.
Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Kanta-Hämeessä tilanne jatkuu edelleen vaikeana, eikä käännettä parempaan näy maaliskuun loppuun yltävissä tilastoissa.
Pirkanmaalla jonotilanne melkein kunnossa
Tilastoista ilmenee, että myös Pirkanmaalla on tapahtunut selvä muutos parempaan.
Sairaalapalveluiden vs. ylilääkäri Olli Leppänen Pirkanmaan hyvinvointialueelta, miten tämä selittyy?
– Saimme viime vuoden maaliskuussa Valvirasta määräyksen, että hoitotakuutilanne täytyy saattaa lain mukaiseksi maaliskuun 2025 loppuun mennessä. Ymmärtääkseni sama määräys on annettu monille muillekin alueille. Sen eteen olemme tehneet töitä jatkuvasti.
Leppäsen mukaan myös työrauha perustyön tekemiseen on ollut hyvä viime ajat, kun sekä korona että hoitajien työtaistelu ovat jääneet taakse.
Suurimmalla osalla erikoisaloista tilanne on Pirkanmaalla ollut jo pitkään lainmukainen, mutta ongelmia oli Valviran antaman määräyksen aikaan tekonivelkirurgiassa, silmätaudeilla, psykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa.
Psykiatriassa jono on nyt saatu purkautumaan toimintaa kehittämällä. Myös ostopalvelulääkäreitä on jouduttu käyttämään. Tällä hetkellä hoitotakuu toteutuu.
– Operatiivisten alojen osalta tilanne on ollut hyvä usean vuoden ajan. Meillä on varsin hyvä hoitajatilanne, sillä Tampere on asuinpaikkana houkutteleva ja Taysin maine on hyvä niin lääkärien kuin hoitajienkin silmissä.
Leppäsen mukaan hyvän operatiivisen tilanteen taustalla on myös leikkaustoimintaa ohjaava operatiivinen työryhmä. Se on hyvässä yhteishengessä pystynyt jakamaan niukkuutta ja sitä, mikä erikoisala milloinkin käyttää leikkaussaleja.
– Suurimmaksi osaksi olemme saaneet jonotilanteen kuntoon, mutta tekonivelkirurgiassa jonoa vielä on, samoin nuorisopsykiatriassa, silmätaudeilla ja väliaikaisen resurssiongelman vuoksi myös korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla, Leppänen kertoo.
Nuorisopsykiatrian ongelmana on lääkärien saatavuus sairaalalääkäreiksi.
Pirkanmaalla tekonivelleikkaukset tehdään Tekonivelsairaala Coxassa.
– Coxa toimii erittäin hyvin ja siellä tehdään lähes 10 000 leikkausta vuodessa. Se vetää potilaita myös muualta Suomesta. Vaikka siellä on uusia leikkaussaleja ja toimintaa on tehostettu, pirkanmaalaisten potilaiden osalta ei olla vielä päästy hoitotakuuseen.
