Terveydenhuolto

Gallup: Mihin Husin säästötoimet johtavat?

Remes, Wahlfors, Carpén ja Renkonen vastaavat omalta kannaltaan.

Maria Nummela
Adobe/AOP

Husin ehdotukset talouden kuriin laittamiseksi ovat huomattavia. Mihin säästötoimet johtaisivat omalta kannaltasi katsottuna?

Anne Remes , dekaani, Helsingin yliopisto:

– Vaikutukset näkyvät välittömästi kliinisen ja translationaalisen tutkimustoiminnan merkittävänä vähenemisenä, ei pelkästään Husissa vaan koko Meilahden kampuksella. Uskon, että vakavimmat seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä. Käytännössä tutkimustoiminnan edellytykset vaarantuvat pitkäksi aikaa, mikä vaikuttaa myös potilashoidon kehitykseen ja tasoon.

Hus ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta toimivat tiiviissä yhteistyössä ja tarvitsevat toisiaan. Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulmasta kliinisen tutkimuksen taantuminen vaikuttaa rajusti myös yliopistolla tehtävän tutkimuksen mahdollisuuksiin monin tavoin. Julkaisujen ja väitöskirjojen määrän väheneminen vaikuttaa muun muassa suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tulosmittareihin ja vähentää tulevina vuosina OKM:stä yliopistolle ja tiedekunnalle tulevaa rahoitusta.

Jarmo Wahlfors , tutkimusjohtaja, Syöpäsäätiö:

– Syöpäsäätiön näkökulmasta kaikki heikennykset tutkimuksen julkiseen rahoitukseen tuovat meille painetta. Vaikka säätiöt tukevat nyt lääketieteen tutkimusta lähes 100 miljoonalla per vuosi, se ei riitä kompensoimaan kaavailtuja leikkauksia.

Tukisummien kasvattaminen laskevien osakekurssien ja taantuman aikana on mahdoton tehtävä. Huoli on suuri, että ponnisteluistamme huolimatta Suomen lääketieteen tutkimus ja etenkin kliininen tutkimus rapautuvat tulevina vuosina tasolle, jolta sitä on hyvin vaikea nostaa.

Olli Carpén , patologian professori, Helsingin yliopisto ja Helsingin Biopankin tieteellinen johtaja:

– Erikoislääkärikoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavana olen erityisen huolissani säästöjen vaikutuksesta nuorten lääkärien mahdollisuuksista tehdä kliinistä tutkimusta. Hus on perinteisesti ollut kansainvälisestikin merkittävä tutkimusyhteisö, jossa tutkimus on uusien hoitojen ja hoitokäytäntöjen perusta.

Esitetyt säästöt vaikuttavat monella tavalla tulevaisuuden potilashoitoon ja siihen lääkärisukupolveen, joka hoitoa jatkossa toteuttaa, kehittää ja suunnittelee. Suuresti hehkutetulta yksilöllistetyltä potilashoidolta putoaa pohja, jos tutkimusinfra katoaa.

Risto Renkonen , glykobiologian professori, Helsingin yliopisto ja HUS Diagnostiikkakeskuksen ylilääkäri:

– Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Husin yhteinen tutkimustyö ja sen tuloksiin perustuva opetus olisivat suuressa vaarassa. 

Lue myös

Jos tämä leikkaus toteutuu, varsinkin nuoret erikoistuvat lääkärit, jotka samalla yrittävät tehdä tutkimusta, ovat suurimmassa vaarassa jäädä mahdollisesti pysyvästi syrjään tutkimuksesta. 

Säästökohteena tutkimus on toki poliitikoille helppoa, kun samaan aikaan vaihtoehtona on suoraan potilashoitoon kohdistuvat säästöt. Tutkimus ja siihen perustuva opetus ovat kuitenkin yliopistosairaalan sen kanssa yhteistyötä tekevän yliopiston lääkiksen välttämätön edellytys, jotta huomenna meillä olisi entistä paremmat hoidot potilaille sekä osaava seuraava sukupolvi toteuttamaan näitä hoitoja.

Yliopistollisen sairaalan tasokkaan tutkimus- ja koulutustoiminnan jatkuminen on turvattava riittävällä ja kohdennetulla rahoituksella. Vain siten Helsingin yliopisto ja Hus voivat tarjota tulevaisuudessakin uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa hoitoa, tuottaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää tietoa ja vahvistaa vaurautta tuovaa terveysalan elinkeinotoimintaa.

Hus-yhtymän hallitus käsittelee talouttaan paraikaa nyt maanantaiaamuna.

Kirjoittaja

Maria Nummela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030