Hämeenkyrön ylilääkäri irtisanoutui, koska ei usko sote-uudistukseen
”Pirkanmaalla ei ainoastaan ole haukattu liian suurta palaa kakusta, vaan koko kakku lautasineen.”
Hämeenkyrön ylilääkäri Tuomas Parmanen ei jäänyt odottelemaan sitä, miten sote-uudistus myllää kaiken hänen pitkäaikaisella työpaikallaan, vaan irtisanoutui. Parmanen tekee viimeisen työpäivänsä jo viikon kuluttua.
– Olen tähän asti uskonut julkiseen terveydenhuoltoon, mutta nyt uskoni horjuu, hän sanoo.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Seutulehti UutisOiva .
Pirkanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 23 kuntaa, joilla on suuria eroja niin olosuhteissa kuin väestömäärässä ja välimatkoissakin. Alueella on yli puoli miljoonaa asukasta.
Parmanen on huolissaan, miten näin valtava muutos saadaan onnistumaan. Hän epäilee, että Pirkanmaalla ei ainoastaan ole haukattu liian suurta palaa kakusta, vaan koko kakku lautasineen.
– Onko luvattu liikoja, käykö niin, että nykyiset hyvät palvelut ja se työ, mitä on tehty pitkäjänteisesti viimeiset 10 vuotta, häviää ensi vuoden aikana?
Hän huomauttaa, että sote-uudistuksen valmistelua on vaikeuttanut samaan aikaa riehunut pandemia, joka on vienyt voimavaroja.
– Oman ylilääkärin tehtäväni näkökulmasta usko on mennyt.
Valmista edes toiminnan aloittamisen näkökulmasta ei Parmasen mukaan ole, vaikka ollaan melkein marraskuussa. Monetkaan työntekijät eivät tiedä, mikä on oma tuleva tehtävänkuva tai kuka on uusi esihenkilö.
Parmanen on huolissaan henkilökunnasta ja siitä, miten heidät saadaan pidettyä jatkossa. Hänen mukaansa tätä huolta ei Hämeenkyrössä ole aiemmin ollut.
– Olen harmissani väestön ja henkilökunnan puolesta. Meillä on ollut asiat hyvin ja täällä on viihdytty. Potilaiden on ollut helppo tulla tänne, ja täällä on saanut palveluja. Kiirevastaanotoillakin olemme pystyneet palvelemaan myös asioissa, jotka eivät ole lääketieteellisesti ajatellen kiireisiä.
Pitäisi pohtia sitä, mikä riittää
Parmanen ei väitä, ettei uudistus olisi tarpeen, mutta vastustaa sitä, miten se tehdään. Hän pohtii, että ehkä Paras-hankkeessa aikoinaan tavoiteltu noin 30 000 ihmisen väestöpohja olisi helpompi hallita kuin valtava hyvinvointialue.
– Hämeenkyrön kunnassa on noin 10 000 asukasta. Tämän kokoinen kunta, jossa kaikki palvelut ovat saman katon alla ja toimijat tuntevat toisensa ja väestön, on ihanteellinen paikka toimia sote-palvelujen johtajana, koska huipulta näkee muutakin kuin huiput, eli toiminnan palveluiden käyttäjien tasolle asti.
Parmanen pelkää, että tulevaisuudessa saman katon alla olevat palvelut siiloutuvat isossa organisaatiossa kauas toisistaan, jolloin yhteistyö ja vaikuttavuus heikkenevät ja kustannukset kasvavat.
Hän huomauttaa, että kehittämistyötä on tehty vuosien varrella kaiken aikaa, ja monet kaatuneissa sote-uudistuksissa asetetut tavoitteet on jo saavutettu.
– Olisi pitänyt pohtia sitä, mikä olisi riittänyt sen jälkeen, kun uudistamistoimia on jo tehty. Mikä olisi riittänyt nykytilassa, huomioiden kuntien ja valtion kantokyvyn. Tämä on valtava kakku Suomelle. Sote-menot ovat niin suuri rahaerä, että niiden käytön pitää olla vaikuttavaa.
Juttua täydennetty 3.11.2022 klo 8.26: lisätty maininta siitä, että asiasta kertoi ensin Seutulehti UutisOiva.
