Terveydenhuolto

Husissa valmistaudutaan ukrainalaisten sotavammakirurgiaan

Tällä hetkellä on sovittu noin kymmenen potilaan hoidosta.

Hanna Kauppinen
Adobe/AOP

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi heinäkuun lopulla, että Suomi osallistuu muiden EU-maiden kanssa Ukrainaista tulevien potilaiden lääkinnälliseen evakuointiin ja hoitoon. Potilaiden vastaanottoon liittyvät käytännön järjestelyt koordinoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien kanssa.

Husin vs. johtajaylilääkäri Jukka Louhija kertoo, että kaiken kaikkiaan Husin yksiköissä on hoidettu satoja ukrainalaisia, mutta nimenomaan evakuointien kautta hoitoon on saapunut vasta muutama potilas. He ovat täällä saamassa sotavammakirurgiaa, ja ensimmäiset leikkaukset on suunniteltu tämän viikon lopulle.

Tällä erää on sovittu noin kymmenen ihmisen sotavammakirurgiasta.

– Jatkoa on hyvin vaikea arvioida. Tulijoita kyllä on, ja heitä olisi ollut aikaisemminkin. Meillä on halu ja taito auttaa, mutta loppukesän resurssitilanne on hankala. Leikkaussalit ovat varsin täynnä, Louhija sanoo.

Sotavamman jälkeinen rekonstruktiokirugia ei ole aikaan sidottua, mikä helpottaa tilannetta.

– Varmaankin lähivuosina on kovasti kysyntää tälle. Meillä on muutamia traumatologeja, jotka ovat erikoistuneet myös sotavammojen rekonstruktiokirurgiaan, ja he varsin mielelläänkin sitä tekevät, koska Suomessa nämä tehtävät ovat harvinaisia.

Kyseessä on pitkät operaatiot, eli tuntien mittaisia leikkauksia joudutaan yleensä tekemään useita. Kaiken kaikkiaan puhutaan useamman kuukauden mittaisista hoitojaksoista.

– Potilas tarvitsee vuodeosastopaikan, tietysti leikkaussalit sekä pitkän kuntoutuksen.

Tulkeista kova pula

Sotatraumojen psykiatrinen hoito on oma lukunsa, mutta toistaiseksi siihen ei ole vielä ilmennyt erityistä kysyntää, Louhija kertoo.

Suurin haaste on kieli.

Lue myös

– Ukrainan kielen tulkkeja on kovin vähän. Eikä venäjän puhuminen tässä tapauksessa ole vaihtoehto.

Uudessa lastensairaalassa ukrainalaisia on ollut myös paljon, ja Louhijan mukaan syöpäpotilaita on hoidettu kymmenkunta. Vaativien lastensairauksien ja sotavammojen hoito on pääosin keskitetty Helsinkiin, mutta Tampereen yliopistosairaalassa ollaan myös valmiudessa.

Louhija luottaa siihen, että ukrainalaiset saadaan hoidettua eri puolilla Eurooppaa lähitulevaisuudessa.

– Euroopan reaktio on ollut ihailtava. Uskon, että merkittävä määrä ihmisiä tulee saamaan pätevän hoidon, koska organisaatio tuntuu toimivan.

Juttua muokattu 5.8. kello 14.55: Vanha nimi Lastenklinikka muutettu Uudeksi lastensairaalaksi.

Kirjoittaja

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030