Terveydenhuolto

Hyvinvointialueet puhuttivat Lääkäripäivillä – ”Meillä on sellainen harha, että nykyinen järjestelmä on paras”

Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää resursseja, mutta onko kehittämiseen kannustimia?

Minna Pihlava
Mikko Käkelä
Lääkäripäivien paneelissa keskustelivat Veli-Mikko Niemi (vasemmalla), Sanna Svahn, Olli Naukkarinen, Ilkka Luoma, Susanna Huovinen ja Marina Erhola. Keskustelun juonsivat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ja Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita.

Hyvinvointialueiden ensimmäisinä viikkoina potilaille asti ei ole näkynyt isoja ongelmia, kiitos työntekijöiden valtavan ponnistuksen. Lähiviikot paljastavat, vaatiiko jokin välitöntä korjausta.

Näin voi tiivistää ensimmäisten viikkojen kokemukset, joista kertoivat neljä hyvinvointialueiden johtajaa Lääkäripäivien paneelikeskustelussa keskiviikkona.

Toisaalta esimerkiksi tietoteknisiä ongelmia on paljon.

– Isossa kuvassa ei ole ongelmia, sanoi Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Ilkka Luoman mukaan ”mitään päällekaatuvaa ei ole”.

Katseet kehittämiseen

Kun työ on saatu alkuun, katseet suuntautuvat pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Erityisesti odotuksia kohdistuu perusterveydenhuollon vahvistamiseen.

– Mielestäni koko uudistuksen ajatus lähtee siitä, että asioita pitää pystyä tekemään perusterveydenhuollossa pidemmälle, sanoi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn.

Hyvinvointialueet joutuvat ja pääsevät miettimään, miten resursseja allokoidaan uudessa rakenteessa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen on samaa mieltä, että perustason kehittäminen on keskeistä.

Hänen mielestään kalliiseen kehittämiseen puuttuu kuitenkin kannustin. Pelkona on, että painopiste jää nykyiselleen.

– Edes se kysymys ei ole ollut helppo, että jos rahoitusta lisätään, painopistettä muutettaisiin, Naukkarinen sanoo.

Marina Erhola näkee asian toisin:

– On hyvä, että rahoitus on yhden linjan takana. Virkajohdon ja poliittisen johdon ratkaisuilla rahoituksen painopistettä sitten siirretään sinne, missä se on tarkoituksenmukaista. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista.

"Täytyy puuttua myös kysyntään"

Pystytäänkö erikoissairaanhoidosta siirtämään resursseja perusterveydenhuoltoon?

– Sanoisin, että kyllä pystytään, ja on välttämätöntä kyetä siihen, Ilkka Luoma sanoi.

Jos henkilöstöpula jatkuu ja jopa kasvaa samaan aikaan, kun palvelutarve kasvaa, ei yhtälöä voi Luoman mukaan ratkaista vain lisäämällä palvelutarjontaa.

– Täytyy puuttua myös kysyntään, hän sanoi.

Pohjois-Pohjanmaalla aloittaa tänä vuonna esimerkiksi digitaalinen sote-keskus, joka tarjoaa parantaa hoitoonpääsyä ja vähentää painetta terveysasemilla.

Kotihoitoa ja palveluasumista puolestaan aletaan tukea etälääketieteen avulla. Näin on tarkoitus vähentää päivystyskäyntejä.

Marina Erhola puolestaan sanoi, että peruspalvelut kuten perusterveydenhuolto, vanhusten palvelut ja lastensuojelu ovat arvokkaita ja välttämättömiä sinänsä. 

– Ei aina tarvitse miettiä, että vähennetään jostain muualta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sanoi, että uudistuksen lainsäädännössä ei vielä puututtu palvelujen sisältöön.

– Esimerkiksi terveydenhuoltolaki on käytävä aika pian läpi, hän sanoi.

Missä kannustimet?

Hyvinvointialueiden rahoitus on herättänyt paljon keskustelua, ja sitä puitiin myös paneelissa.

Olli Naukkarinen näkee nykyisessä rahoitusjärjestelmässä isoja ongelmia.

Sillä, millä perusteella yksittäinen hyvinvointialue saa rahaa, ei ole hänen mukaansa paljoakaan tekemistä rahoituksen kohdentamisen kanssa.

– Hyvän rahoitusjärjestelmän peruspiirre on, että se vastaisi mahdollisimman tarkkaan tavoitteisiin ja että se pohjautuisi vaikuttavuuteen. Pitää välttää se, että kopioidaan kaikki entinen ja rahakirstu vain vaihtuu valtion kirstuksi.

Lue myös

Naukkarisen mielestä kokonaisohjaus puuttuu, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tekevät tahoillaan hyvää työtä. Rahoitusjärjestelmää ei hänen mielestään korjaannu, ennen kuin kokonaisohjaus saadaan kuntoon.

– Tässä on tällainen eronneen avioparin syndrooma [ministeriöiden välillä]. Ne riitelevät meidän 22 lapsen kautta siitä, ovatko velvoitteet vai kansantalous se, mitä tässä mietitään.

Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen valtiovarainministeriöstä sanoi, että uudistus on alkuvaiheessa.

– Lähden kyllä siitä, että tässä kohtaa ei voi sanoa, että tämä on täysi susi. Myös rahoitusjärjestelmälle pitää antaa aikaa, sitä pitää arvioida, ja sitä arviointiahan myös tehdään koko ajan yhteistyössä alueiden kanssa.

Korjaus on viime kädessä poliittisten päättäjien ja lainsäädännön tehtävä, Huovinen muistutti.

Muutos ei ole heikennystä

Paneelin lopuksi hyvinvointialueiden johtajat saivat lähettää terveisiä poliittisille päättäjille.

– Implementoidaan nyt ensin tämä uudistus, ja katsotaan sen seuraukset ja sitten tehdään seuraavat muutokset. Nyt pitäisi olla malttia katsoa, mihin tämä toimenpide ja lainsäädäntö johtaa, Luoma sanoi.

Hän toivoi poliittisilta päättäjiltä myös uudistuksille suotuisaa mielialaa.

– Meillä on ehkä sellainen harha, että nykyinen järjestelmä on paras, ja kaikki sen muuttaminen on heikennystä. Toivoisin, että poliittisessa keskustelussa rohkaistaisiin sisällölliseen uudistukseen.

Kirjoittaja

Minna Pihlava

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030