”Johtamistyössä pystyn vaikuttamaan enemmän”
Entistä useampi naislääkäri nousee johtajarooliin.
– Ei minun pitänyt lähteä johtamispolulle ollenkaan, mutta innostuin siitä hirveästi.
Näin sanoo ylilääkäri Maija Jakobsson.
Erikoistuttuaan, tehtyään tutkimusta ja saatuaan kolme lasta, Jakobsson kaipasi jotain uutta ja sattui osallistumaan Lääkäriliiton erikoislääkäreille suunnatulle johtamiskurssille.
– Siellä jotenkin lamppu syttyi. Tajusin, että haluan tehdä johtamistyötä ja rupesin hakeutumaan niihin töihin. Sitä ennen ajattelin olevani pelkästään kliinikko, hän kertoo.
– Johtamistyössä pystyn vaikuttamaan paljon enemmän terveydenhuoltosysteemiin, hän sanoo.
Tämä on täyskäännös nuoruuden ajatuksiin. Tuolloin Jakobsson seurasi ylilääkäri-isänsä työskentelyä, kun tämä teki ensin täyden päivän potilastyötä ja ryhtyi sen jälkeen johtajantöihin. Isä ei pitänyt johtamisesta yhtään.
– Ajattelin aina, etten ikinä rupea ylilääkäriksi. Mutta minun mielestäni johtamistyö on kivaa, siihen pitää vain olla aikaa. Täyden potilaspäivän jälkeen se olisi hirveää.
Selkeä johtajaidentiteetti
Jakobsson on työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta Hus Hyvinkään sairaalassa naistentautien ja synnytysten ylilääkärinä ja osan aikaa myös muissa johtamistehtävissä, kuten tulosyksikön johtajana ja linjajohtajana.
– Pääosin koen tällä hetkellä, että minun hommani on olla johtaja, vaikka teen jonkin verran lääkärintyötä. Minulla on selkeästi johtajaidentiteetti, hän sanoo.
Hän kokee, että parasta on ihmisten johtaminen.
– Esihenkilönä toimiminen on välillä aika raskasta, mutta myös palkitsevaa. Siinä pystyy vaikuttamaan enemmän asioihin ja prosesseihin, hän sanoo.
Naisjohtajana Jakobsson on halunnut olla alaistensa puolella esimerkiksi siinä, miten työnantaja suhtautuu perhevapaisiin tai poissaoloihin lasten sairastamisten vuoksi.
– Monet lääkärit stressaavat siitä, jäävätkö töistä jälkeen perhevapaiden takia. Stressasin itsekin nuorena. Olen pyrkinyt olemaan perhemyönteinen ja sanonut, että perhevapaiden takia ei ketään syrjitä.
Hän iloitsee siitä, että nykyisin miehetkin käyttävät paljon perhevapaita ja jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan, kun nämä ovat sairaana.
Kiinnostu johtamisesta!
Jakobsson kannustaa nuoria naisia kiinnostumaan johtamisesta.
Helposti lääkäri priorisoi potilastyön ykköseksi ja jättää väliin kokoukset, jotka eivät täysin liity omaan työhön. Kuitenkin näkökulma laajenee, kun lähtee mukaan kehittämiseen ja johtamiseen.
– Emme voi jättää sitä pelkästään hoitajille. Lääkärit usein haluaisivat tehdä vain potilastyötä, mutta jos haluaa vaikuttaa siihen, mihin ollaan menossa, pitää olla mukana johtamassa, hän sanoo.
Jakobsson on suorittanut paljon johtamiskoulutuksia. Parhaillaan on loppusuoralla EMBA-tutkinto Tampereen yliopistoon.
Vaikka jo lääkärien peruskoulutuksessa opetetaan nykyisin johtamista, hän otaksuu, että monet haluavat vielä siinä vaiheessa keskittyä lääkärin perusvalmiuksiin.
– Voi olla, että johtamisen aika tulee myöhemmin, hän sanoo.
Usein naisilla on arkuutta hakea johtajapositioihin. Jakobsson arvelee, että tämä voi edelleen johtua roolimallien puutteesta.
– Vielä 20 vuotta sitten lääketieteessä johtotehtävissä olevat naiset olivat aika kovia jätkiä. Nykyisin näin ei ole: johtajan ei tarvitse näyttää mieheltä, hän pohtii.
Mies voi silti edelleen hyötyä sukupuolestaan.
– Se on hiukan yllättävääkin. Vaikka lääkärikunta on naisistunut, erikoisaloilla, joissa naisia on paljon, esimerkiksi naistentaudeilla, miessukupuolesta on edelleen etua uralla, Jakobsson sanoo.
Sai yllättäen kaiken
Nuorena Jakobsson ajatteli, että ryhtyy tekemään tutkimusta, ellei hanki perhettä.
Jossain vaiheessa hän huomasi saaneensa kaiken.
– Olen tehnyt tutkimusta ja merkityksellistä työtä, lisäksi minulla on kolme lasta ja perhe, Jakobsson sanoo.
Hän ei tunne joutuneensa luopumaan mistään, vaan hän kokee jaksaneensa olla parempi äiti nyt jo aikuisille lapsilleen, kun perheen vastapainona on ollut itselle tärkeä työ.
– Toki meillä ei aina ole paikat tip top. Mies on ottanut paljon vastuuta lapsista ja ollut hyvä isä, hän toteaa.
Joka viides lääkäri on esihenkilö, ja moni heistä on nainen
Tilastokeskus kertoi hiljattain, että kaikista Suomen johtajista 41 prosenttia on naisia. Lääkärien keskuudessa luku voi olla tätä suurempikin, mutta varmaa tietoa siitä ei ole.
Suuntaa antaa tieto, että sairaaloiden ylilääkäreistä 52 prosenttia ja terveyskeskusten ylilääkäreistä 62 prosenttia on naisia. (Tilastokeskuksen kuntasektorin palkat 2022 -tilasto)
Ihotautien ja allergologian sekä yleislääketieteen erikoislääkäri, EMBA Sari Huikko-Tarvainen on tutkinut eniten Suomessa lääkärijohtajuutta. Hän on väitellyt lääkärijohtamisen aihepiiristä tohtoriksi kaksi kertaa; kauppatieteistä vuonna 2022 ja lääketieteestä vuonna 2025.
– Naislääkärien johtajuudesta tiedetään hyvin vähän. En ole nähnyt tutkimusta, jossa olisi tutkittu sukupuolijakaumaa, hän sanoo.
Se tiedetään, että erikoislääkärien johtamiskoulutus (ELJ) kiinnostaa naisia. Koulutuksesta valmistuneista 800 erikoislääkäristä ja erikoishammaslääkäristä naisia on ollut 68 prosenttia.
– Naislääkärit ovat vahvasti edustettuina johtamiskoulutuksessa. Tarkempaa trenditietoa siitä, onko naisten osuus muuttunut ajan myötä, ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla, kertoo erikoislääkärien johtamiskoulutuksen (ELJ) ohjelmajohtaja Markus Paananen.
Lääkäreistä joka viides toimii esihenkilönä. Tämä ilmenee Lääkäriliiton Lääkäri 2023 -tutkimuksesta. Siitä ei ole tarkkaa tietoa, millaisista johtajapositioista on kyse.
Tämän lisäksi lääkäreillä on muutenkin johtamisvastuuta moniammatillisissa tiimeissä.
– Joka viides on paljon. Mutta onko tie johtajapositioon yhtä helppo naisilla ja miehillä? Huikko-Tarvainen kysyy.
Suomalaista tutkimustietoa tästä ei ole, mutta maailmalla asiaa on tutkittu ja todettu, että naisten on miehiä vaikeampi edetä johtajapositioon.
Kun Lääkäri 2023-tutkimuksessa kysyttiin vuosina 2012–2021 valmistuneilta lääkäreiltä, mitä työtä nämä mieluiten haluaisivat tehdä, miehet valitsivat hieman naisia useammin johtamis- ja hallintotyön.
– Ero sukupuolten välillä oli kuitenkin hyvin pieni, Huikko-Tarvainen huomauttaa.
Lisäksi edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn kyselyyn verrattuna johtamiskiinnostuksesta kertoneiden osuus oli laskenut kolmesta prosentista kahteen.
Sen sijaan Huikko-Tarvaisen viime vuonna julkaistussa lääketieteen väitöstutkimuksessaan haastattelemilla kuudennen vuosikurssin opiskelijoilla johtamiskiinnostus oli korkealla. Miehiä ja naisia ei tutkimuksessa eritelty.
– On merkittävää, että opiskelijoiden keskuudessa kiinnostus johtamiseen on kasvanut. Se on hyvä asia, koska lääkäreitä halutaan ja myös lain mukaan tarvitaan johtajiksi. Valtaosa lääkäreistä toivoo, että heidän johtajansa olisi lääkärikoulutettu, Huikko-Tarvainen sanoo.
Erikoislääkärikoulutukseen on vuodesta 2009 saakka kuulunut johtamiskoulutusta, samoin vuonna 2020 uudistettuun lääketieteen koulutusohjelmaan.
Huikko-Tarvainen on havainnut, että johtamiskiinnostus on kasvanut lääkärikunnassa ja johtamiskoulutukset kiinnostavat. Moni tekee EMBA-koulutuksen.
Silti edelleen lääkärikunnan ulkopuolella on ihmisiä, jotka olettavat, ettei lääkäreillä ole minkäänlaista johtamiskoulutusta.
– Mutta meillähän on. Lääkäriksi ei voi nykyään valmistua ilman johtamisopintoja, Huikko-Tarvainen huomauttaa.
Palkkaero näkyy edelleen
– Sillä, että lääkäreiden joukossa on paljon naisjohtajia, voi vähän röyhistellä rintaa. Huomiota kiinnittää toki se, että kuitenkin sairaalamaailmassa kaikista lääkäreistä vuoden 2022 tietojen pohjalta naisia on 61 prosenttia, mutta johtajista vain 52 prosenttia, puntaroi terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen Lääkäriliitosta.
(Tilastokeskuksen kuntasektorin palkat 2022 -tilasto)
Hän pohtii, että sekin on tärkeää, että ohuessa johtajaportaassa säilyy laajempi näkökulmien kirjo, vaikka naisten osuus kasvaa.
Palkkaero miesten hyväksi on toistaiseksi säilynyt lääkärikunnassa: sairaalassa se on 2,3 prosenttia ja terveyskeskuksessa 3,4 prosenttia. Ylilääkäreiden osalta sairaaloissa naisylilääkärien palkat ovat 96,2 prosenttia miesylilääkäreiden palkoista, terveyskeskuksissa naisylilääkärien palkka on 96 prosenttia miesten palkoista. Tiedot ovat vuodelta 2022.
– Ala on yhä naisisempi ja naisjohtajisempi, mutta samaan aikaan pieni palkkaero on edelleen olemassa. Hyvinvointialueiden aloittaminen on voinut muuttaa tilannetta, Karreinen pohtii.
Sari Huikko-Tarvainen huomauttaa, että naiset ja miehet tekevät samoja lääkärintöitä, vaikka erikoisalojen välillä onkin eroja sukupuolijakaumassa. Esimerkiksi hänen omalla erikoisalallaan, ihotaudeissa, valtaosa lääkäreistä on naisia. Ortopedia taas on miesvaltainen erikoisala.
Hän ennustaa, että naisjohtajien määrä tulee lisääntymään jo pelkästään sen takia, koska lääkärikunnasta on naisia jo 60 prosenttia.
Kaksi määritelmää
Lääkärijohtajalle on kaksi määritelmää. Ensimmäinen on Lääkäriliiton määritelmä vuodelta 1998. Sen mukaan lääkärijohtaja on lääkäri, joka toimii terveydenhuollon hallinnon keskeisenä vastuullisena viranomaisena.
Toinen määritelmä on peräisin Sari Huikko-Tarvaisen kauppatieteen väitöskirjasta, jossa hän määrittelee lääkärijohtajan terveydenhuolto-organisaatioissa muihin lääkäreihin nähden johtavassa asemassa toimivaksi lääkäriksi.
