Joka viides jättänyt syöpähoidon väliin rahasyistä
Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin syöpäpotilaiden taloudellisessa kuormituksessa.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaispotilaat raportoivat eniten syöpähoitoihin liittyvistä lisäkuluista ja toiseksi eniten tulonmenetyksiä koko Euroopassa.
– Tutkimuksen tulokset olivat valitettavan tuttuja myös meille. Suomessa on nähtävissä sosioekonomisen eriarvoisuuden lisääntyminen, ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat sairastuneiden arjessa pärjäämiseen ja selviytymiseen. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavat, sanoo terveysosaston johtaja Marika Skyttä Syöpäjärjestöistä tiedotteessa .
Lääkkeitä ottamatta rahapulassa
Tutkimuksessa 63 prosenttia suomalaisista potilaista ilmoitti menettäneensä tuloja sairastumisen seurauksena ja 73 prosenttia hoitoihin liittyvistä lisäkustannuksista, kuten lääke- ja matkakuluista. Peräti 18 prosenttia kertoi jättäneensä lääkkeitä ostamatta tai hoitokäynnin väliin rahasyistä. Luku on EU-keskiarvon yläpuolella.
– Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pitkäaikaissairaiden toimeentuloa entisestään. Myös asiakasmaksujen ja lääkekorvausten maksukattojen omavastuiden nousu vie merkittävän osan sairastuneiden ja heidän perheidensä tuloista. Leikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin, Skyttä sanoo.
Tuen hakeminen kuormittaa
Tutkimuksessa 20 prosenttia suomalaisista potilaista kertoi hakeneensa taloudellista tukea. Myös tuen hakeminen voi olla kuormittavaa.
– Kelan lomakkeet ja hakuprosessit eivät ole yksinkertaisia. Erityisen haastava tilanne syntyy, jos sairastuminen tapahtuu loppuvuodesta. Silloin maksukatot on ensin kerrytettävä loppuvuoden aikana ja uudestaan alkuvuodesta. Tämä on monelle ylitsepääsemätöntä, eivätkä kaikki kulut myöskään kerrytä maksukattoja. Tilannetta vaikeuttavat myös sosiaalityöntekijöiden määrän väheneminen ja työnkuvan muutokset hyvinvointialueilla, kertoo psykososiaalisen tuen päällikkö Katja Tähkä Syöpäjärjestöistä.
Tutkimuksen mukaan taloudelliset vaikeudet eivät riipu syövän tyypistä tai hoitomuodosta, vaan ne liittyvät yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret aikuiset, yksinhuoltajat, pienituloiset ja itsensä työllistävät.
– Talousasioiden puheeksi ottaminen hoitojen yhteydessä tulisi saada systemaattiseksi osaksi hoitopolkua. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat. Taloudellisista asioista puhuminen on edelleen monelle hävettävää, joten potilas yrittää usein selvitä omin voimin viimeiseen asti. Osa turvautuu jopa pikavippeihin selvitäkseen arjen menoista. Apua uskalletaan pyytää vasta, kun tilanne on jo ehtinyt kriisiytyä, Tähkä kertoo.
Tutkimus julkaistiin syöpälääketieteeseen keskittyvässä ESMO Open -tiedelehdessä. Se perustuu 2 507 syöpäpotilaan vastauksiin 25 Euroopan maasta. Tutkimuksen toteutti Netherlands Cancer Institute, ja sen rahoitti European Fair Pricing Network (EFPN).
