"Jokainen kirjaus käytiin läpi"
Kymenlaakson hyvinvointialue onnistui purkamaan hoitotakuun ylittäneiden jonoa eniten koko maassa.
Kymenlaakson hyvinvointialue purki kiireetöntä erikoissairaanhoitoa yli 6 kuukautta odottaneiden jonoja eniten koko maassa viime vuonna.
Jonosta suli vuoden aikana lähes 15 prosenttia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti . Miten siinä onnistuttiin?
Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemi nostaa esiin kolme syytä.
1 Datan perkuu
Vuosien 23–24 vaihteessa huomattiin, että erikoissairaanhoidossa yli hoitotakuun odottaneiden jono näytti äkisti kasvaneen useita prosenttiyksikköjä. Kävi ilmi, että raportointijärjestelmän vaihdos oli aiheuttanut tilastoon vääristymää.
Jotta luvut saatiin oikeiksi, vanha data perattiin yksi kerrallaan.
– Jokainen kirjaus käytiin läpi ja selvitettiin, odottavatko potilaat oikeasti edelleen hoitoa. Heihin otettiin myös suoraan yhteyttä, jos asiakirjoista ei selvinnyt riittävästi, Rajaniemi kertoo.
Tilastointia on sittemmin alueella kehitetty entisestään. Jonotilannetta käydään säännöllisesti läpi ja etsitään ratkaisuja, jos potilaan odotusaika alkaa venyä. Se vaatii työtä paitsi kliinikoilta ja hoitohenkilökunnalta, myös sihteereiltä ja it-asiantuntijoilta.
Kaikkia ammattiryhmiä, myös lääkäreitä, on koulutettu kirjaamaan oikein.
Pelkkä tilastojen siivoaminen ei kuitenkaan Rajaniemen mukaan selitä hoitoon pääsyn nopeutumista, vaan jonojen purussa tehty paljon myös käytännön työtä.
Prosesseja on kehitetty, potilaita on otettu vastaan ja toimenpiteitä on tehty päivittäin enemmän, hän listaa.
2 Uniapnean hoitoketjun mullistus
Uniapnean hoidossa oli perinteisesti pitkät jonot. Niistä päästiin eroon digiloikalla.
Uudistetussa hoitoketjussa lähetteen käsittelyä nopeutettiin. Hoitoon ohjatut potilaat voivat itse hakea laitteen sairaalan lokerikosta ja saavat käyttöohjeet verkkolinkillä. Yksikön lääkärit ja hoitohenkilökunta suunnittelivat muutoksen itse.
– Hoitoketju muuttui täysin. Enää meillä ei ole käytännössä uniapneapotilaiden osalta jonoa lainkaan, Rajaniemi iloitsee.
Hänestä on tärkeää, että henkilöstöltä nousevia innovaatioita otetaan käyttöön. Kymenlaakso on esitellyt uniapnean uudistuksen vaikutuksia myös valtakunnallisesti ministereitä myöten.
3 Leikkaussalit tehokäyttöön
Leikkaussalien toimintaa on kehitetty aktiivisesti, minkä ansiosta yhä useampi potilas voidaan hoitaa päiväkirurgisesti. Kun mahdollista, toimenpiteet tehdään päiväkirurgian sijaan polikliinisesti eli paikallispuudutuksessa.
Kliinikoille on korostettu, että lähetteet katsotaan ajoissa ja työpäivät suunnitellaan mahdollisimman täyteen.
– Meillä on ohje jo vanhastaan, että ajanvarauskirjojen pitää olla auki kolme kuukautta etukäteen, Rajaniemi kertoo.
Kuukauden puolivälissä potilasjonoista katsotaan, miltä tilanne näyttää ja voiko aikoja järjestää nopeammin.
Silmälääkäreitä ei saa edes rahalla
Valtakunnallisesti tarkasteltuna Kymenlaakson erikoissairaanhoidon jonotilanne on tällä hetkellä yksi maan parhaista.
Yli hoitotakuun odottaneita on tuoreimman tiedon mukaan noin 3,2 prosenttia kaikista odottajista. Se tarkoittaa hieman yli sataa ihmistä.
Vaikka hoitoon pääsy on hyvällä mallilla, aina on parantamisen varaa, toteaa Rajaniemi.
Keväällä haasteita on tuonut hoitohenkilöstön sairastavuus, minkä vuoksi joitain toimenpiteitä on jouduttu perumaan ja siirtämään.
– Infektiokausi on kurittanut meitä. Henkilöstöllä on ollut vaikeita tauteja influenssasta, koronasta ja RS-viruksesta, Rajaniemi kertoo.
Kausivaihtelun lisäksi tietyillä erikoisaloilla on krooninen lääkäripula. Murheenkryyneiksi Rajaniemi nostaa etenkin käsikirurgian ja silmätaudit.
Silmätautien lääkäripalvelut on Kymenlaaksossa ulkoistettu, mutta silti osaajia ei saada toimitettua tarpeeksi hoitotakuussa pysymiseksi.
– Olemme aika voimattomia, kun tietystä erikoislääkäripopulaatiosta on pulaa. Tämä ei ole pelkästään meidän ongelmamme, vaan näkyy koko Suomen tasolla, Rajaniemi toteaa.
Oikaisu 2.5.2025 klo 15.33. Korjattu Tuula Rajaniemen titteli hyvinvointialuejohtajasta johtajaylilääkäriksi.
