Terveydenhuolto

Jokaiselta tutkimusalalta Husin rahoituksesta 75 prosenttia pois

Lastentautien tutkimuksen 1,1 miljoonan budjetti tippuisi 280 000 euroon.

Maria Nummela

Fotolia

Husin leikkauslista romuttaa toteutuessaan tieteellisen tutkimustoiminnan lähes täysin. 17 miljoonan budjettiin on tulossa 7 miljoonan leikkaus. Yli 40 prosentin säästöt on kohdennettava muuhun kuin lakisääteiseen toimintaan.

Lastentautien tutkimuskeskuksen vastaava ylilääkäri Mikko Seppänen pitää ehdotusta päättömänä.

– Käytännön vaikutus on se, että jokaiselta tutkimusalalta tiputetaan noin 75 prosenttia Husilta saadusta rahasta pois. Tällä ei voida ylläpitää edes infraa.

Esimerkiksi lastentautien tutkimuksen osalta 1,1 miljoonan budjetti tippuu 280 000 euroon.

– Kaikki on pois nuorilta lupaavilta tutkijoilta, joille ei tule rahoitusta muualta ilman näyttöjä. Millä tutkija tutkii, jos hänellä ei ole esimerkiksi tietoturvaa tai laboratoriota?

Toimialojen kautta varttuneemmille tutkijoille ohjautuva tuki on huomattavasti pienempi murhe. Heidän on mahdollista hankkia rahoitusta jo asemansa perusteella esimerkiksi säätiöiltä.

– Kuitenkaan lupaavan tutkijan tutkijapolun rahoittaminen esimerkiksi väitöskirjatyössä ei enää ole mahdollista varttuneemmille tutkijoille.

Toinenkin jalka tieteeltä sahauksessa

Tutkimukseen liittyvän lakiviidakon tiukentaminen on hankaloittanut tieteen tekemistä. Ehdotus rahoituksen radikaalista vähennyksestä tuntuu pommilta olohuoneessa.

– Tämä on täydellinen leikkaus tulevaisuuteen, jolla viedään toinenkin jalka tieteeltä. Ensin sahattiin lakijalka, sitten rahoitusjalka inflaatiota huomioimatta. Ei kauheasti jää jäljelle.

Husin potilaiden tietojahan ei saa käsitellä muualla tietoturvasyistä. Kliininen tutkija tarvitsee myös sairaalan, kliininen tutkimus on tilastoissa muutenkin laskussa.

– Tämä tuhoaa nuoret tutkijat, tällä tiputaan pois yliopistollisesta maailmasta, epätoivoinen Seppänen tummaa.

– Ei toivoakaan, että tilanne paranisi tulevaisuudessakaan, jos tällaiseen kuoppaan kerran tiputaan.

Aivovuoto varmaa, rekrytointiongelma luotu

Tilanne on Seppäsen arvion mukaan päässyt syntymään siitä, että Husilla on erillisratkaisu hyvinvointialueena. Muilla alueilla tieteen infran rahoitus on tukevammalla pohjalla.

– Hus ei enää vuosikymmeniin ole ollut se kallein sairaala. Se on ollut terveystaloudellisesti tehokas huolimatta valtakunnallisista vastuista.

Lue myös

Pyöritettävinä ovat muun muassa biopankki, Eteläinen syöpäkeskus ja Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus. Tieteellisen tutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan lisäksi keskusorganisaatio, joka on välttämätön tutkimuksen rakenteelle. Tähän kuuluvat esimerkiksi eettiset toimikunnat ja tutkimusjohto. Leikkausten jälkeen rahaa ei jääkään esimerkiksi laboratoriovälineisiin tai ohjelmistoihin.

Mikko Seppänen on järkyttynyt tilanteesta ja siitä, mitä säästöt tekevät koko Suomen biomedisiiniselle tutkimukselle.

– Kaikki kalleimmat vempeleet on keskitetty Helsinkiin. Nyt infra ja tutkijat tipahtavat pois. Asenne on aivan väärä, jatkuvuutta ei ole.

Seppäsen mukaan aivovuotoa tulee tapahtumaan, jo pelkkä säästöehdotus tuonee rekrytointiongelman.

– Meillä on jo pihassa irtisanoutumisbussit, viereen voi parkkeerata lääkäreiden rekrytointibussit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan tutkimus- ja opetussairaaloissa näihin toimintoihin kuluu arviolta 10 prosenttia sairaalan budjetista. Toiminta on lakisääteistä. Husin kokonaisbudjetti on noin kolme miljardia. Asiaa käsitellään seuraavan kerran maanantaina 3. lokakuuta Husin hallituksen kokouksessa.

Kirjoittajat

Maria Nummela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030