Julkisesta terveydenhuollosta irtisanotaan urakalla – mikä tilanne yksityisellä?
Terveystalon neuvotteluiden piiriin kuului myös lääkäreitä. Ammattiryhmänä lääkäreihin on kuitenkin kohdistunut vain vähän muutosneuvottelutarpeita.
Julkinen terveydenhuolto painii lähes jokaisella hyvinvointialueella muutosneuvotteluissa, ja irtisanotuiksi joutuu myös potilastyötä tekeviä ammattilaisia – lääkärit mukaan lukien.
Muutosneuvotteluja käyvät kuitenkin myös yksityiset terveyspalveluyritykset.
Onko niissäkään enää työpaikkoja tarjolla?
Terveystalon muutokset koskevat myös lääkäreitä
Terveystalossa käytiin muutosneuvottelut marras–joulukuussa.
Neuvottelujen tavoitteeksi ilmoitettiin alueiden ja seutujen uudelleenorganisoiminen sekä henkilöstön määrän sopeuttaminen.
Terveydenhuollon palveluiden operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Niki Kotilainen kertoo sähköpostitse, että neuvottelut koskivat koko terveyspalveluverkoston henkilöstöä eli noin 3 800 henkilöä.
– Neuvotteluiden seurauksena työpaikkoja vähennetään yhteensä noin 55, kun alkuperäinen arvio oli 73. Piiriin kuului myös lääkäreitä.
Kotilainen ei avaa irtisanomisia tai sen seurauksia.
– Henkilötason päätösten kommunikointi on vielä käynnissä, emmekä kommentoi asiaa tarkemmin.
"Lääkäreiden työllistyminen on edelleen hyvä"
Pihlajalinnan syksyn muutosneuvottelut koskivat koko konsernia ja noin 6 500 työntekijää.
Neuvottelujen seurauksena 88 työtehtävää päätettiin, ja 92 tehtävään tulee olennaisia muutoksia. Irtisanomiset koskivat pääosin hallinnollista työtä tekeviä.
Muutosneuvotteluiden syynä oli yhtiön toimintamallin uudistaminen, johon kuuluu myös johtamismallin muutos.
Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi kertoo, että lääkäreitä neuvottelut eivät koskeneet. Rekrytointi pyörii edelleen, ja lääkäreitä otetaan töihin jatkuvasti.
– Meillä voi olla töissä sekä ammatinharjoittajana sekä työsuhteisena.
Riihijärven mukaan joissain isommissa ulkoistuksissa on voinut olla mukana myös lääkäreitä. Tilanteet ovat olleet esimerkiksi sopimusmuutoksia ja toiminnan siirtymistä hyvinvointialueille.
– Ei ole kuitenkaan tavallista, että muutosneuvottelut koskisivat lääkäreitä. Lääkäreiden työllistyminen on edelleen hyvä, emmekä näe tässä mitään muutosta.
"Samassa Suomessa me elämme kuin muutkin"
Lääkärikeskus Aava irtisanoi syksyllä muutosneuvottelujen tuloksena 50 työntekijää.
Hallinnollista työtä tekevien lisäksi irtisanotuissa oli myös hoitohenkilökuntaa, muttei lääkäreitä.
– Samassa Suomessa me elämme kuin muutkin kysynnän ja taloudellisen tilanteen osalta. Jos julkiset varat ovat tiukassa, niin yhtä lailla on ihmisten ostovoimakin, Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Ove Uljas sanoo.
Yrityksillä on nyt haastavaa, mikä vaikuttaa Uljaksen mukaan esimerkiksi työterveyshuollon asiakkuuksiin.
Aava on avannut uusia yksiköitä tänäkin vuonna, ja lääkäreiden paikkoja on auki koko ajan.
Monet lääkäreistä ovat ammatinharjoittajia, joilla on virka muualla.
– Työterveyslääkäreistä osa on työsuhteisia, koska jatkumo ja pysyvyys on sillä toimialalla tärkeää, Uljas toteaa.
"Nykyajan kuva on, että kohtaanto voi olla haastavaa"
Mehiläisessä koko yhtiöön kohdistuvia, suuria neuvotteluja ei ole muutamaan vuoteen käyty.
Henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas kertoo, yrityksellä on tälläkin hetkellä auki erilaisia lääkärin tehtäviä niin julkisella, yksityisellä kuin sosiaalipalveluiden puolella.
Ammattiryhmänä lääkäreihin on ylipäätään kohdistunut kaikkein vähiten muutosneuvottelutarpeita.
– Ideaalitilanne toki olisi, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat täydellisesti. Mutta sehän vaihtelee erikoisaloittain. Nykyajan kuva on, että kohtaanto voi olla haastavaa, Tulokas toteaa.
Lapin hyvinvointialue päätti marraskuussa irtisanoa Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelusopimuksen.
– Jos julkinen sektori on tilannut joitakin palveluita, eikä tilaa niitä enää vastaavassa määrin, niin työn tarve lakkaa olemasta ja silloin me teemme luonnollisesti liiketoimintaamme muutoksia, Tulokas lisää.
