Terveydenhuolto

Kainuun hyvinvointialueen valmistelussa kuohuu

Lääkärikunta kokee, ettei sitä ole kuultu, ei vastaavan lääkärin rooliin liittyen, eikä organisaatiomallin suhteen.

Anne Seppänen
Adobe/AOP

Ongelmat Kainuun hyvinvointialueen organisaatiorakenteen ja hallintosäännön valmistelussa ovat saaneet Kainuun keskussairaalaan ylilääkärit takajaloilleen. 

Suuri osa Kainuun soten ylilääkäreistä oli mukana allekirjoittamassa Kainuun Sanomissa vastikään julkaistua mielipidekirjoitusta , jossa valmistelua kritisoitiin. Allekirjoittajien joukossa olivat myös Kainuun soten terveysjohtaja Susanna Halonen ja johtajaylilääkäri Ritva Kanervo .

He kokevat, ettei lääkärikuntaa ole valmistelussa kuunneltu. 

Susanna Halosen mukaan kritiikissä on kolme keskeistä asiaa.

Ensimmäinen hiertävä asia on johtajaylilääkäri rooli. Hallintosäännössä johtajaylilääkärille kaavaillaan lähinnä koordinoivaa roolia järjestäjäpuolelle, käytännössä ilman valtaa vaikuttaa asioihin.

Nykyistä organisaatiomallia ei pitäisi muuttaa liikaa

Toinen asia on, ettei Kainuun sotessa nyt käytössä olevaa organisaatiomallia pitäisi ylilääkärien mielestä liikaa muuttaa. Uudessa, nyt päätettävänä olevassa mallissa haetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Tuorein muutos tähän suuntaan on kuitenkin vasta puolentoista vuoden takaa, eikä sitäkään ole ehditty saada kunnolla toimimaan korona-ajan ja lukuisten keskeisten viranhaltijoiden vaihdoksien takia. 

Lääkärit uskovat, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä voidaan tiivistää ilman nykyisen organisaatiorakenteen muuttamista. 

Ylilääkärien mielestä huomiota pitäisi suunnata enemmän perustason palveluiden integraatioon ja sote-keskusten rakentamiseen.

Yksi esimerkki valmistelun ongelmista lääkärinäkökulmasta on, että säästösyiden vuoksi valmistelussa on kaavailtu, että henkilökuntaa voitaisiin yhteiskäyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken tämän vuoksi. Lääkärit näkevät, että tämä vaarantaisi Kainuun maineen erikoislääkärikoulutuksen tarjoajana.

Huolta herättää myös sote-valtuuston strategiaseminaarissa vastikään ilmaistu tavoite, jonka mukaan erikoissairaanhoito hoitaisi jatkossa niitä tehtäviä, joita perusterveydenhuollossa ei pystytä henkilöstövajeen vuoksi hoitamaan.

Kolmas lääkäreitä kummastuttava asia ovat organisaatiomallin erikoisuudet, kuten se, että pelastuslaitos ollaan integroimassa yhteen akuuttihoidon toimintojen, kuten päivystyksen, tehovalvonnan ja ensihoidon kanssa.

– Sen myötä terveyden- ja sairaanhoidon tulosalue särkyy merkittävästi. Synergia ja integraatio leikkaus- ja osastotoimintoihin katkeaa, kun päivystys putoaa pois koko toimialueelta, Halonen sanoo.

Lääkäreitä ei ole päästetty valmistelemaan

Halonen pitää ongelmana, ettei valmistelutoimielimessä ei ole ollut lääkäriä mukana suunnittelemassa sen enempää organisaatiota kuin hallintosääntöäkään. Valmistelujohtajana toimii entinen keskustan kansanedustaja Timo Korhonen .

– Minua ja johtajaylilääkäri Ritva Kanervoa on useaan otteeseen kuultu siinä vaiheessa, kun esitys organisaatiomallista on ollut jo valmis. Olemme löytäneet valmistelukanslian esityksestä isoja puutteita, ja keskusteluja on käyty, mutta minkäänlaista vaikutusta sillä ei ole asiaan ollut. 

Lue myös

– Organisaatiomallia on valmisteltu kiireellä. Lääkärikunnan näkemyksiä ei ole huomioitu, vaan päätöksentekoon on tulossa malli, joka on toisenlainen kuin terveysjohtajan ja johtajaylilääkärin sekä valmistelijoiden välillä on sovittu, Halonen sanoo.

– Siinäkin mallissa jouduimme pakkoraossa tekemään isoja kompromisseja, jotta olisimme saaneet edes jossakin mittakaavassa pidettyä järkevän rakenteen koossa.

Tästä on on Halosen mukaan syntynyt luottamuspulaa valmistelijoiden suuntaan.

Aluehallitus käsittelee Kainuun hyvinvointialueen organisoitumista ja hallintosääntöä tänään keskiviikkona 22. kesäkuuta.

Mielipidekirjoituksen allekirjoittaneet ylilääkärit ovat huolissaan siitä, millainen vaikutus tällä kaikella on Kainuu mahdollisuuksiin rekrytoida lääkäreitä tai pitää kiinni entisistäkään. He tuovat esiin, että tilanne saattaa johtaa ylilääkärien irtisanoutumisiin ja sen myötä siihen, että Kainuun mainehaitta kasvaa ja virkalääkärien saatavuus heikkenee entisestään. 

Ylilääkärit tuovat mielipidekirjoituksessaan esiin näkemyksensä, että valmistelijoiden tilannekuva toiminnasta ja sen johtamisen kehittämistarpeista, sekä organisaation työnantajakuvasta on riittämätön. Tätä he pitävät Kainuun soten ja hyvinvointialueen kannalta vakavasti haitallisena. 

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030