Kansallista vaikuttavuuskeskusta valmistellaan Pirkanmaalla
Vaikuttavuustyö parantaa kustannustehokkuutta ja elämänlaatua.
Suomeen syntyy sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus, joka kokoaa yhteen eri puolilla Suomea karttuvan vaikuttavuustiedon ja -osaamisen.
Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden elämänlaatua parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Onko leikkaus paras mahdollinen hoito minun tilanteessani vai parantaako jokin muu hoito elämänlaatuani enemmän? Miten erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden osallisuuden kokemusta voidaan vahvistaa? Milloin kalliit hoidot kannattavat, ja kenen niitä kuuluu saada? Miten hyvinvointialueen rahat saadaan riittämään tarvittaviin palveluihin?
Muun muassa näihin kysymyksiin sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus etsii vastauksia. Se on kansallinen asiantuntijaverkosto, jota lähdetään nyt rakentamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen johdolla EU:n elpymisrahastosta myönnetyllä kahden miljoonan euron rahoituksella.
Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.
− Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sisältää lukuisia kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollista taklata resurssien rajallisuutta ja tuoda asiakkaille aidosti lisää elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä. Nyt meillä on upea tilaisuus tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset jatkojalostettaviksi yhteiseen pöytään. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista, hän toteaa tiedotteessa.
Koko palveluketju mukana
Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa työhön palkataan projektipäällikkö ja 1−2 suunnittelijaa. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yliopistolliset hyvinvointialueet sekä Hus.
Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Liimatainen kertoo, että vaikuttavuusajatus on jo vahvasti mukana erikoissairaanhoidossa, ja nyt tavoitteena on vahvistaa sitä myös perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluissa.
− On olennaista miettiä, millaisilla palveluilla pystytään tarjoamaan parhaat hyödyt. Valtio rahoittaa hyvinvointialueita, joten valtiovarainministeriötä kiinnostaa, mihin raha käytetään ja sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnostaa, ovatko tuotetut palvelut vaikuttavia, hän sanoo.
Liimataisen mukaan kaikki sote-ammattilaiset priorisoivat työssään joka päivä, mutta sen työn tueksi tarvitaan myös kansalliset linjaukset.
