Kasvomurtuman saanut sähköpotkulautailija usein humalassa
Tutkimusaineistosta vain yhdellä oli kypärä päässä onnettomuuden aikaan.
Lähes 90 prosenttia sähköpotkulautaonnettomuuksissa aiheutuvista kasvomurtumista tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena. Husin kasvotraumatologian tutkimuksessa verrattiin Töölön tapaturma-aseman kasvomurtuman saaneiden sähköpotkulautailijoiden ja pyöräilijöiden tapaturmiin liittyviä tekijöitä tammikuun 2019 ja lokakuun 2020 välisenä aikana.
124 potilaan kasvomurtuma liittyi polkupyöräilyyn ja 45:n sähköpotkulautailuun. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli selvästi yleisempää sähköpotkulautailijoilla kuin pyöräilijöillä.
Sähköpotkulautailijat ajoivat myös usein ilman kypärää ja olivat nuoria. Onnettomuuden aikaan vain yhdellä tutkimusaineiston sähköpotkulautailijalla oli kypärä päässä.
Pyöräilijöistä noin kolmasosalla oli kypärä.
– Erityisesti kallomurtumat liittyvät nimenomaan sähköpotkulautavammoihin, kun huomioidaan muut tapahtuman olosuhteet. Humalassa ajavat sähköpotkulautailijat loukkaantuvat tyypillisesti törmäyksessä paikallaan olevan kohteen kanssa. Onnettomuustilanteessa törmätään katukivetykseen ja kaadutaan kasvot edellä maahan. Reaktiokykyä heikentävä alkoholi ja kypärättömyys aiheuttavat näissä olosuhteissa pään alueen vammojen kannalta vaarallisen yhdistelmän, sanoo väitöskirjatutkija Olli-Jussi Murros tiedotteessa.
Murroksen mukaan humalassa ajavien sähköpotkulautailijoiden osuus on kansainvälisesti vertailtuna huomattavan korkea.
