Keuhkosyövän toteamisessa eroja hyvinvointialueiden välillä
Tietojen kattavuudessa on edelleen parannettavaa.
Keuhkosyövän toteamisessa on havaittu alueellisia eroja Suomessa. Tiedot perustuvat keuhkosyövän hoidon toteutumista ja tuloksia tarkastelevaan raporttiin vuosilta 2019–2023.
– Uusi keuhkosyöpäraportti vahvistaa aikaisemman havainnon syövän toteamisvaiheen diagnostiikkaan liittyvistä alue-eroista ja parantaa ymmärrystämme muun muassa hoidon tavoitteiden osalta. Kansalliset rekisterit tuottavat tietoa, jota hoidon toteutumisesta Suomessa on kaivattu. Toki selviä kehityskohteitakin tunnistettiin, kuten kliinisen levinneisyystiedon heikko kattavuus, toteaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi tiedotteessa.
Raportissa tarkasteltiin, mitä tietoja keuhkosyövän tutkimisesta ja hoidosta kertyy kansallisiin rekistereihin, ja mitä ne kertovat hoidon toteutumisesta Suomessa. Lisäksi arvioitiin kirjaamiskäytäntöjen ja keskeisten tietojen kattavuutta sekä hoitojen jakautumista. Tuloksia verrattiin alueittain.
Raportissa keskitytään kolmeen uuteen näkökulmaan: moniammatillisten hoitokokousten (MDT) toteutumiseen, parantavaan hoitoon ohjattujen potilaiden osuuteen sekä syövän levinneisyystiedon kattavuuteen.
Parantavaan hoitoon runsas neljännes potilaista
Selvityksessä käytetyissä tiedoissa ilmeni, että noin viidenneksellä potilaista syövän tarkkaa solutyyppiä ei ollut määritelty, eikä diagnoosi kaikissa tapauksissa perustunut kudos- tai solunäytteeseen. Osuudet vaihtelivat selvästi alueittain.
– Laaturekisterien tarjoaman tiedon avulla voidaan tunnistaa hoidon toteutumisessa ja tuloksissa esiintyviä mahdollisia eroja ja poikkeamia. Tätäkin tärkeämpää on, että havainnot johtavat jatkotarkasteluun, syiden selvittämiseen ja konkreettisiin kehittämistoimiin niin alueilla kuin kansallisesti, kertoo Kansallisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Timo Nykopp.
Lisäksi raportin tiedot antoivat selkeitä viitteitä siitä, että keuhkosyöpä todetaan usein vasta edenneessä vaiheessa. Parantavaan hoitoon ohjautui runsas neljännes potilaista.
– Keuhkosyöpä löytyy Suomessa liian usein liian myöhään. Kun diagnoosi tehdään vasta edenneessä vaiheessa, potilaan mahdollisuudet parantavaan hoitoon vähenevät olennaisesti. Siksi varhaisen toteamisen, sujuvan diagnostiikan ja yhdenmukaisten hoitokäytäntöjen vahvistaminen on erittäin tärkeää, korostaa kliininen asiantuntijalääkäri Heidi Andersén.
Puutteelliset tiedot rajoittavat kokonaiskuvan muodostamista
Raportin perusteella keskeinen haaste liittyy kuitenkin tiedon laatuun, kattavuuteen ja saatavuuteen.
Kaikkia hoidon kannalta olennaisia tietoja ei ole saatavilla kansallisista rekistereistä. Osa tiedoista jää kirjaamatta tai ei siirry kansallisiin tietojärjestelmiin, minkä vuoksi niitä ei voida hyödyntää raportin aineistossa.
Esimerkiksi moniammatillisista hoitokokouksista (MDT-käsittely) saatava tieto oli hyvin rajallista, eikä hoitoilmoitusrekisteriin kirjattujen tietojen perusteella voida arvioida MDT-toiminnan toteutumista.
Levinneisyystieto puuttui lähes puolelta potilaista, mikä kertoo puutteista kliinisten syöpäilmoitusten kirjaamisessa. Tämä vaikeuttaa arviointia siitä, missä vaiheessa syöpä todetaan ja miten hoito kohdistuu.
– Tarvitaan vielä työtä, että tietotuotannon ketju saadaan kuntoon. Tämä vaatii oman toiminnan tarkastelua niin tietomäärittelijöiltä, tietojärjestelmätoimittajilta, hyvinvointialueiden tietohallinnoilta kuin tietoja kirjaavilta ammattilaisiltakin, sanoo THL:n laaturekisteritoiminnan johtaja Jonna Salonen.
– Meidän tulee myös jatkaa parhaiden ja käyttökelpoisimpien tietolähteiden selvittämistä. Seuraavaksi tutkimme, miten tarvittavat tiedot löytyvät Kanta-palvelujen Potilastietovarannosta, jota hyödynnetään esimerkiksi THL:n diabetesrekisterin tietolähteenä, hän jatkaa.
Tulosten tarkastelua jatketaan kansallisesti yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on syventää ymmärrystä tulosten taustalla olevista tekijöistä, löytää ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin ja tukea kehittämistyötä käytännön tasolla, jotta keuhkosyövän hoitoa voidaan kehittää maassamme nykyistä vaikuttavammaksi.
Raportti on osa kansallista syöpien laaturekisterin selvityshanketta, jossa arvioidaan, millaista tietoa nykyisistä rekistereistä on saatavissa ja miten tietoa voidaan hyödyntää hoidon laadun seurannassa.
