Korona-aika loi väkivaltaa lääkäreitä kohtaan
Työhön liittyvä laiton uhkaus on virallisen syytteen alainen.
Väkivalta lääkäreitä kohtaan on lisääntynyt. Ongelma on globaali, kertoo asiaan kantaa ottanut Maailman lääkäriliitto WMA.
Tilanne on hankaloitunut korona-aikana, raportoivat useiden maiden edustajat. Eniten on kohdattu henkistä väkivaltaa, mutta myös fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Väkivaltaisuuksien epäillään kytkeytyvän turvattomuuden tunteeseen, jota tartuntatautiin on liittynyt.
– Saako hoitoa, saako rokotuksia? Pandemia on ollut epävarmuutta ja pelkoa aiheuttava asia, arvioi Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.
– Lisäksi ei välttämättä ole ollut uskoa viranomaisiin ja heidän puheisiinsa.
Väkivaltaongelma on monitahoinen. Käynnissä on Ukrainan sota, ja humanitaaristen sääntöjen mukaan terveydenhuoltoon ei pitäisi hyökätä. Raportoituja tapauksia on kuitenkin satoja.
– Näiden aikojen lisäämä ihmisten pahoinvointi näkyy myös suhtautumisessa terveydenhuoltoon ja sen henkilöstöön.
Salassapitosäännökset eivät estä ilmoittamista
WMA:n kannanotossa otetaan esiin sosiaalisen median sateenvarjon alla tapahtuva henkinen väkivalta.
– Sekin voi olla hyvin traumatisoivaa lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille.
Kattelus muistuttaa, että työntekijän on syytä kertoa somessakin tapahtuvista uhkauksista työnantajalle.
Lääkäriin työtehtävän vuoksi kohdistuvat laittomat uhkaukset ovat virallisen syytteen alaisia. Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
Virallisen syytteen alaisuus tarkoittaa sitä, että poliisi voi aloittaa esitutkinnan ja syyttäjä syyttää teosta ilman uhrin rangaistus- tai syyttämispyyntöä. Salassapitosäännökset eivät estä uhkailusta ilmoittamista. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantaja.
– Näihin tilanteisiin tulee puuttua, jotta sote-henkilöstö voi tehdä työtään turvallisesti.
Lääkäriliitto on antanut toimintaohjeita väkivaltatilanteisiin liittyen verkkosivuillaan. Pääsy usein kysyttyihin kysymyksiin onnistuu Fimnet-tunnuksilla.
Täysin turvallista alaa ei ole olemassa
Suurimmat riskit väkivallan kohtaamiseen ovat psykiatrialla ja päivystystyössä. Koronan myötä hyvin diagnostisillakin aloilla on voinut joutua melkoisen ryöpytyksen kohteeksi.
Vaikkei potilaskontakteja olisi lainkaan, saattaa esiintyä vaikkapa oman väen keskinäistä kiusaamista.
– Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työntekijät voivat työssään hyvin, Kattelus muistuttaa.
Jokaisella työpaikalla pitäisi olla niin turvallisuusmallit kuin asiallisen käyttäytymisen mallit. Ongelmiin tulee puuttua matalalla kynnyksellä.
– Meillä on keinoja, joilla tilanteisiin voi puuttua, ja näitä olisi hyvä käyttää.
Suomessa ei ole jatkuvaa koontia lääkäreiden kokemasta väkivallasta. Lääkäriliiton viimeisin selvitys asiasta on vuodelta 2018.
