Koronan sairastaminen ei este rokotteelle
Sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen.
– Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin tiedotteessa.
Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia.
Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla aikaansaatua suojaa samoin kuin tehosterokote henkilöillä, jotka eivät ole sairastaneet koronatautia.
Melin sanoo, että kun kahdesti rokotettu saa koronatartunnan, se itsessään tehostaa rokotteilla aikaansaatua immuniteettia. Kahdesti rokotetuilla koronatartunta todennäköisesti tuottaa jopa nykyisiä rokotteita paremman ja pitkäkestoisemman suojan tartunnan aiheuttanutta virusmuotoa vastaan,
Toinen rokoteannos koronataudin sairastaneille
THL suositteli joulukuussa 2021, että koronataudin sairastaneille tarjotaan toista rokoteannosta. Toinen rokoteannos taudin sairastaneilla vastaa kolmatta rokoteannosta henkilöillä, jotka eivät ole sairastaneet koronaa.
Toista annosta suositellaan 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville, kun 3–4 kuukautta ensimmäisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta taudista on kulunut sen mukaan, kumpi on ollut viimeisin. Alle 60-vuotiaille aikuisille toista rokoteannosta tarjotaan 4–6 kuukautta taudista tai viimeisimmästä rokoteannoksesta. Toinen annos voidaan antaa jo aiemmin, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen tai muun painavan syyn takia.
Jos ensimmäinen rokoteannos on saatu ennen koronavirustartuntaa, rokotteen ja tartunnan välin on oltava riittävän pitkä, vähintään kuusi viikkoa, jotta tartunnan voidaan katsoa vastaavan yhtä rokoteannosta.
– Kun aikaväli rokotusten tai tartunnan ja rokotuksen välillä on pidempi, saadaan parempi immuunivaste. Jos rokote annetaan pian sairastetun taudin jälkeen, se voi myös aiheuttaa voimakkaampia ohimeneviä rokotereaktioita, kuten kuumetta, päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja, toteaa Melin.
Kolmas rokoteannos voimakkaasti immuunipuutteisille
THL suosittelee kolmatta rokoteannosta taudin sairastaneille voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Muut taudin sairastaneet eivät suojan kannalta tarvitse ainakaan toistaiseksi kolmatta annosta.
Kolmas annos voidaan antaa muille taudin sairastaneille, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muusta painavasta syystä. Kolmas annos voidaan tällöin antaa muiden kolmansien annosten aikataulun mukaisesti.
Lasten koronarokotukset vauhtiin
Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. THL suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö.
Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen.
– Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä, mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty–koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni, tähdentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteen mukaan.
Pienten lasten ohjeistuksessa on myös haluttu korostaa koronarokotteiden vapaaehtoisuutta, koska tämän ikäisten lasten tautitaakka on pieni.
Nohynek sanoo, että koronarokotteet ovat myös lapsille tehokkaita. Heidän rokottamisellaan on kuitenkin arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus epidemian hallintaan. Pienet lapset eivät ole epidemian leviämisen kannalta keskeisimmässä asemassa, ja toisaalta rokotteiden suojateho omikronvariantin aiheuttamaa tartuntaa vastaan on vain kohtalainen.
