Kuka hyväksyy laskut, kenelle kuuluu rekrytointi?

Moni asia hakee vielä muotoaan hyvinvointialueilla, etenkin perusterveydenhuollossa.

Hyvinvointialueiden aloitus ja siihen liittyvät organisaatiomuutokset ovat aiheuttaneet perusterveydenhuollossa enemmän hämmennystä kuin sairaaloissa.

Tällainen mielikuva on syntynyt Lääkäriliiton työmarkkinajohtaja Timo Kaukoselle, kun hän on keskustellut eri hyvinvointialueilla keskijohdossa työskentelevien kollegoiden kanssa.

Muutos hallintorakenteissa on perusterveydenhuollossa ollut suuri, eivätkä kaikki asiat ole vielä löytäneet muotoaan.

– Eri alueilla ollut epäselvyyttä esimerkiksi siinä, kuka tekee rekrytointia tai siinä, kuka hyväksyy laskut. Käytännön asioita, jotka johtuvat siitä, etteivät organisaatiot ole vielä valmiita, Kaukonen kertoo.

Potilastyössä ongelmat eivät Kaukosen tietojen mukaan ole näkyneet, mutta keskijohdossa työskentelevät kollegat ovat kovasti kuormittuneita.

Kaukonen arvioi, että erikoissairaanhoidossa ongelmat ovat olleet pienempiä. Tämä johtuu siitä, että hallintorakenteiden uudistus on sairaaloissa koskenut lähinnä ylätasoa.

Huolta säästöjen vaikutuksista

Hyvinvointialueilla on Kaukosen mukaan odottava tunnelma sen suhteen, miten säästötoimet tulevat vaikuttamaan käytännön toimintaan.

Huolta on esimerkiksi siitä, miten jatkokoulutuksen käy. On kuulunut keskustelua esimerkiksi siitä, pitäisikö koulutuspäivien määrää vähentää suosituksen mukaisesta kymmenestä päivästä.

– Kyllä jatkokoulutuksen pitää olla ajan tasalla, jos halutaan, että terveydenhuollon laatu pysyy hyvänä, Kaukonen sanoo.

Sen sijaan ennakolta pelätyt ongelmat potilastietojärjestelmissä ja palkkojen maksussa vaikuttavat jääneen pieniksi.

– Yksittäisiä palkkoja on jäänyt tulematta, tai työntekijältä on puuttunut tunnukset tietojärjestelmiin, kun virkamääräys ei ole mennyt perille, mutta yleisessä kuvassa siirtyminen hyvinvointialueisiin on sujunut kohtuullisen hyvin.