Terveydenhuolto

Kun terveysasema ei saa lääkäreitä

Kuhmossa ei viime keväänä ollut joka päivä lääkäriä, mutta etähoito paikkasi vajetta ihmeen paljon.

Anne Seppänen

Kimmo Rauatmaa
– Kainuussa on vuosien ajan ollut maan suurin lääkärivaje, kertoo apulaisylilääkäri Tuula Sassi Kainuun sotesta.

Toukokuisena arkipäivänä Kainuun soten Kuhmon terveysaseman vastaanotolla ei ollut töissä yhtään lääkäriä, vaikka olisi pitänyt. 

Lapselleen apua hakenut isä tuohtui ja kertoi asiasta Twitterissä. Näin asia tuli julkiseen tietoon, mutta kerta ei ollut ensimmäinen. Viime kevään mittaan Kuhmossa oli muutamia päiviä, ettei vastaanotolla ollut lääkäriä.

Kesäisestä kamarimusiikkijuhlastaan ja korpimetsistään kuuluisa Kuhmo sijaitsee Kainuussa, ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaa Kainuun sote.

"Niin ällistyttävää kuin se onkin, hoitojonoa ei ole."

Tuula Sassi

Matkaa maakuntakeskus Kajaaniin on sata kilometriä, Ouluun noin 260 kilometriä. Asukkaita on vajaat 8000. 

Kuhmon lääkärivaje on ollut kauan Kainuun soten murheenkryyni. Välillä menee paremmin, usein huonommin. Hyvin ei tosin mene muuallakaan Kainuussa. 

– Kainuussa on vuosien ajan ollut maan suurin lääkärivaje, kertoo apulaisylilääkäri Tuula Sassi Kainuun sotesta.

Ei yhtään virkaa täytettynä

Kuhmossa on 4,5 lääkärin virkaa, mutta ei yhtään virkalääkäriä. Terveysasemaa on pidetty auki muun muassa ostolääkäreiden voimin. Toisinaan akuutissa tilanteessa joku Sotkamon lääkäreistä on vapaaehtoisesti siirtynyt Kuhmoon.

Tilannetta on paikattu etälääkäreillä. Kaikkia vaivoja ei voi etänä hoitaa, mutta läsnä olevia lääkäreitä ei Sassin kokemuksen mukaan tarvitse olla yhtä paljon kuin virkoja, jotta pärjätään. 

– Niin ällistyttävää kuin se onkin, hoitojonoa ei ole, vaan viive on koko alkuvuoden ajan pysynyt seitsemässä vuorokaudessa, Sassi sanoo.

– Toisin kuin läsnälääkäreitä, etälääkäreitä on kohtuullisesti saatavissa, Sassi sanoo.

Turvattomuuden tunteita

Kuhmolaisia tilanne harmittaa ja herättää turvattomuuden tunteita. Kaupungin hallintojohtaja Juhana Juntunen kertoo, että etenkin etälääkärien lisääntynyt käyttö on herättänyt tyytymättömyyttä.

– Systeemi varmasti toimii nuoremmilla ihmisillä, mutta ongelmana ovat ikäihmiset, hän sanoo.

Ongelmallisia ovat myös pitkäaikaistyöttömien etäterveystarkastukset.

– Näemme, että niitä ei pitäisi tehdä etänä. Pitkäaikaistyötön voi kertoa, että kaikki on hyvin, vaikkei olekaan. Tavattaessa lääkäri voisi tehdä päätelmiä myös olemuksesta, Juntunen sanoo.

Vuosi sitten Kainuussa väännettiin kättä Kuhmon ja Suomussalmen viikonlopun vastaanotoista, jotka Kainuun sote oli säästösyistä lakkauttamassa. Sillä kertaa väännön voittivat periferian kunnat.

Juntunen kokee itse saaneensa palveluja silloin kun on tarvinnut, mutta ymmärtää huonompionnisten tunteita. Iltaisin ja öisin sekä isommassa hätätilanteessa edessä on joka tapauksessa Kajaanin reissu.

– Jos tosi hätä on, silloin asiakkaan luo lähtee ensihoitoyksikkö, hän huomauttaa. 

Kuhmossa ei missään suhteessa ole luovuttu toivosta, vaan uuden terveysaseman rakentaminen on suunnitelmissa. Puurakentamisestaan kuuluisassa kaupungissa se on tarkoitus tehdä puusta. 

Kimmo Rauatmaa
Kesällä Kuhmossa oli lääkäriaikoja tarjolla. LL Tomi Haataja (vas.) ja LL Jouni Uusitalo kohtasivat terveysasemalla myös kriittisesti sairaita potilaita.

Mutta miksi lääkäreitä ei saada Kuhmoon?

Mutta miksi Kuhmon terveysasemalle ei saada pysyviä lääkäreitä? Tiettävästi paikkakunnalla asuu lääkäreitä, mutta he käyvät töissä muualla. Mistä johtuu, että joillakin terveysasemilla lääkärivaje jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? 

Tuula Sassi näkee, että yleisin vetovoimaongelma on, ettei puolisolle löydy töitä, ellei tämä itsekin ole terveydenhuoltoalan ammattilainen.

Toinen syy on se, ettei periferian taajamien tarjonta useinkaan tyydytä suurten kaupunkien tarjontaan tottuneita.

– Mietipä nuorta yliopistokaupungissa opiskellutta lääkäriä: onko rajakaupungeilla tarjota asioita, joista nuoret ovat tottuneet nauttimaan? Onko elokuvateattereita, teattereita, auki olevia ravintoloita, joissa käydä syömässä? Sassi kysyy.

Metsästys ja kalastuskaan eivät oikein vedä, etenkään kun lääkärikunta naisistuu.

Lue myös

Sattumaa tai vanhoja vääriä ratkaisuja

Katsotaanpa etäämpää: Mitä ajattelee kokenut geriatrian, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri Olli Lappalainen Sisä-Savon terveyskeskuksesta? Hän on kainuulaisia onnekkaammassa asemassa rekrytoimaan lääkäreitä, sillä Kuopio on työssäkäyntietäisyydellä Suonenjoelta ja Rautalammelta. Silti moni Itä-Suomen yliopistosta valmistunut lääkäri suuntaa Etelä-Suomeen.

– Tilanne heijastaa yleistä yhteiskunnallista muutosta, jossa väki pakkautuu etelään ja koulutuspaikkakunnille, hän pohtii. 

Pienten paikkakuntien on vaikea pärjätä kilvassa, eikä niillä ole käytettävissä tehokkaita rekrytointikoneistoja. Jos lääkäritilanne on jo päässyt huonoksi, sitä on vaikea korjata, sillä puskaradiossa maine leviää nopeasti.

– Kyse voi olla sattumasta, tai ehkä joskus on tehty vääriä ratkaisuja, jotka ovat johtaneet kierteeseen.

Koulutuksen lisääminen ei tunnu auttavan

Jos terveysasema saa suolakaivoksen maineen, korjaaminen vaatii paljon töitä, piti maine paikkansa tai ei. 

Lääkäreitä koulutetaan nyt enemmän, mutta sekään ei välttämättä auta.

– On ajateltu, että kun koulutetaan paljon lääkäreitä, se saturoituu syrjäseudulle, mutta ei kannettu vesi kaivossa pysy. Ihmiset tekevät päätöksiään muilla kriteereillä. 

Nuoret lääkärit eivät useinkaan ajattele muuttavansa töihin pienelle paikkakunnalle, ja pysyvänsä siellä koko työuran ajan. 

Tärkeää on paitsi veto- myös pitovoima. Henkilökunnasta on pidettävä huolta. 

– Terveyskeskustyöstä on valunut lääkäreitä työterveyshuoltoon, kun olosuhteet ovat muuttuneet vaikeiksi. Heidän rekrytoimisensa takaisin terveyskeskukseen on vaikeaa. Uudet erikoislääkärit on kasvatettava nuorista. Se on pitempi tie, Lappalainen näkee.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030