Terveydenhuolto

"L ääkärien tulee päästä alue hallituksiin "

Hyvinvointialueet eivät saa rajoittaa työntekijöidensä pääsyä aluehallituksiin, linjaa Lääkäriliitto. Tukena on lainopillinen lausunto.

Pekka Nykänen

Adobe/AOP

Aluevaalit nostivat hyvinvointialueiden valtuustoihin valtavasti terveydenhuollon ammattilaisia. Joka kymmenes on lääkäri. Hoitajia on vähintään yhtä paljon.

Suurin osa tekee työtä julkisessa terveydenhuollossa. Palkan maksaa vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialue.

Kelpaako tällainen valtuutettu vallan ytimeen? Aluehallitukseen johtamaan itseään?

Joidenkin mielestä ei. Hän saattaisi ajaa alueen sijasta työpaikkansa etua.

STT-Lehtikuva
Janne Salminen kuuluu julkisoikeuden tunnetuimpiin asiantuntijoihin Suomessa.

Lääkäriliitto tilasi ongelmaan lausunnon julkisoikeuden professorilta Janne Salmiselta Turun yliopistosta. Salminen on alan tunnetuimpia asiantuntijoita. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuulee häntä säännöllisesti.

Vastoin tarkoitusta

Pyynnön taustalla on lainsäätäjän lapsus.

Hyvinvointialuelaki syntyi kuntalain pohjalta, ja siihen jäi maininta, jonka mukaan hallituksen alla välittömästi olevaa työntekijää ei voi valita hallitukseen.

Lapsus se on siksi, että moni alue ei perusta hallintoaan kuntien tapaa lautakuntiin. Kun ei lautakuntaa, töissä välittömästi hallituksen alla ja kelvoton hallitukseen, kuuluu päättely.

Varsinais-Suomi on jo linjannut, etteivät alueen työntekijät kelpaa hallitukseen. Pohjois-Pohjanmaalla linjaus on ollut päinvastainen.

Keskusteluissa ongelma on ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Siun sotessa ja Kainuussa.

Eturistiriitoja

Miten siis on?

Salmisen mukaan hyvinvointialuelain maininta vaikuttaa olevan vastoin sääntelyn tarkoitusperiä. Kansalaisten tulee lisäksi voida perustuslain mukaan osallistua alueensa asioiden hoitoon.

– Tarkoitus ei selvästikään ole ollut säätää, että lähes kaikki hyvinvointialueen työntekijät olisivat kelvottomia hallitukseen, Salminen ilmaisee.

Siis: valtuustoon kuuluva lääkäri tulisi voida valita aluehallitukseen.

Mutta.

Salminen toteaa sääntelyn tulkinnanvaraiseksi. Luottamushenkilöksi ei tulisi valita henkilöä, jolla on vahva oma tai taustayhteisön etu valvottavanaan. Eturistiriidat voisivat heikentää julkisen vallan uskottavuutta.

Hallitusvalintoja koskevat rajoitukset voivat hänen mukaansa myös perustellusti olla valtuustoa tiukempia.

Keskustelukerhoja

Koska kunnat ovat hoitaneet alueita laajempia tehtäviä, niihin on syntynyt useita lautakuntia hallituksen ja työntekijöiden väliin. Ongelma on ratkennut sillä, etteivät johtavat viranhaltijat ole kelvanneet hallitukseen, muut kyllä.

Alueille on nyt syntymässä vain vallattomia, keskustelukerhon tyyppisiä tulevaisuus- ja kehityslautakuntia.

Keskipisteeseen nousee se, kuka toimii "välittömästi aluehallituksen alaisena".

Lue myös

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmaissut kantansa verkkosivuillaan. Vaikeasti muotoiltujen lauseiden seasta nousee yksi esiin.

"Jos aluehallituksen alaisena ei ole lautakuntia, tai jos niiden alaisena ei ole henkilöstöä, henkilöstö toimii ”välittömästi” aluehallituksen alaisena, eikä näin ollen ole vaalikelpoinen aluehallitukseen."

Mennee oikeuteen

Salminen on tulkinnassaan loivempi.

Hän korostaa lautakuntajärjestelmien eroja, ja katsoo tulkintaongelmien syntyvän niistä. Välitöntä hallituksen alla työskentelemistä koskeva lause on joutunut eri kontekstiin kuin kunnissa.

Salminen ei kuitenkaan anna suoraa vastasta alueen työntekijöiden hallituskelpoisuuteen. Hän pitää mahdollisena, että ongelmaan saadaan aikanaan ratkaisu hallinto-oikeuksista.

Oikeustapaukset voivat lähteä liikkeelle vuodenvaihteen jälkeen, kun hyvinvointialueet virallisesti aloittavat.

Asiaan ottaa aikanaan kantaa myös laillisuusvalvonta kantelujen jälkeen, Salminen arvioi.

Janne Salmisen lausunnon sisältöä on muokattu lakikielestä ymmärrettävämpään muotoon.

Kirjoittajat

Pekka Nykänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030