Lakimuutos toisi työnantajalle velvollisuuden myös seurata ammattihenkilön kielitaitoa.

Lääkäriliiton juristineuvontaan tulee ajoittain yhteydenottoja irtisanomis- ja valvontatilanteista, jotka liittyvät maahanmuuttajalääkärin kielitaitoon.

Lääkäriliiton juristi Hannele Pöyryn mukaan asiaa koskeva lainsäädäntö on niukka.

– Ammattihenkilölaki edellyttää, että ammattihenkilöllä tulee olla hoitamiensa tehtävien kannalta riittävä kielitaito ja että työnantajan tulee varmistua asiasta, kertoo Pöyry.

Kielitaidon riittävää tasoa ei kuitenkaan ole lainsäädännössä määritelty.

– Ammattihenkilön tehtävät määrittelevät sitä. On olennaista, että hän pystyy hoitamaan potilaita turvallisesti ja toisaalta sitä, että potilas saa ymmärrettävän selvityksen omasta terveydentilastaan, Pyöry sanoo.

Hän huomauttaa, että riittävä kielitaito palvelee niin lääkärin kuin potilaankin oikeusturvaa.

– Lääkäri on aina vastuussa siitä, mitä hoitoa antaa tai mitä diagnooseja tekee. On olennaista, että hän on ymmärtänyt päätöksentekoon tarvittavan tiedon oikein.

Lakiehdotus korostaa työnantajan vastuun jatkuvuutta

Tähän liittyen on parhaillaan vireillä ehdotuksia lakimuutoksiksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin esitetään tarkennusta, jonka mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia riittävästä kielitaidosta koko palvelussuhteen ajan.

– Tämä on tietenkin ollut tarkoitus alun perinkin, mutta monesti on huomattu, että kielitaito on tarkistettu vain rekrytointivaiheessa, mutta sitä ei tarkisteta, kun tehtävät ja vastuut muuttuvat. Tällä halutaan korostaa työnantajan vastuun jatkuvuutta, kertoo hallitusneuvos Henna Vidén sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Myös valvontalakiin ehdotetaan muutoksia, jotka vahvistaisivat palveluntuottajan ja palvelunjärjestäjän vastuuta varmistaa henkilöstön riittävä kielitaito.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielitaitoa vahvistetaan