Uudessa suosituksessa ei oteta vieläkään kantaa sosiaalisista syistä toteutettaviin hedelmöityshoitoihin.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko on antanut uuden suosituksen hedelmöityshoitojen lääketieteellisistä edellytyksistä.

Suosituksessa ei oteta kantaa sosiaalisista syistä toteutettaviin hedelmöityshoitoihin.

Palkon mukaan hedelmöityshoidot, inseminaatiot ja koeputkihedelmöityshoidot kuuluvat julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan tilanteissa, joissa henkilöllä tai parilla on lääketieteellisesti todettu tai lääketieteellisin perustein arvioitu hedelmättömyys tai muu hedelmöityshoitojen käyttöä edellyttävä lääketieteellinen peruste.

– Hedelmöityshoitolain mukaan hoidosta päättää hoitava lääkäri arvioituaan, että lain edellytykset täyttyvät, toteaa erityisasiantuntija Jarna Moilanen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Hedelmöityshoitolaki on oikeusministeriön eikä STM:n alainen laki. Palkolla on valtuudet päättää lääketieteellisistä vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä edellytyksistä.

Sosiaalisiin syihin toivotaan omaa suositusta

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio on suositukseen pettynyt.

– Etenkin itsellisten naisten ja naisparien määrä on näissä hoidoissa suuri. Edelleen tämä puuttuu suosituksesta, vaikka sitä tavallaan sivutaankin. Tässä on lopulta kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeusturvasta.

Savio lisää, että aina ei saada selville sitä, milloin on kyse lääketieteellisestä syystä tai montako hedelmöityshoitoa tarvitsisi antaa, jotta se voitaisiin todeta.

– Moni voi jäädä myös korvausten ulkopuolelle, vaikka olisi se lääketieteellinen syy taustalla.

Simpukka toivoi jo kevään kommenttikierroksella, että suosituksen ulkopuolelle jääviin syihin, kuten elämäntilanteeseen liittyviin hedelmöityshoitoihin, laadittaisiin omat suositukset.

– Sen ei pitäisi olla mahdotonta. Erityisesti kun ajatellaan, mikä merkitys syntyvyydellä on Suomelle. Ja kustannukset ovat kyllä kohtuullisia, sillä syntyvä lapsi maksaa itsensä takaisin.

Kustannuksissa pitäisi Savion mielestä ottaa huomioon myös se, mitä toteutumaton lapsitoive maksaa yhteiskunnalle. Se voi vaikuttaa mielenterveyteen, työssä jaksamiseen ja sairauslomiin.

– Asialla on paljon laajempi merkitys kuin hoitoihin käytetty raha.

Psykososiaalinen tuki huomioitu

Jarna Moilanen kertoo, että uudessa suosituksessa korostetaan ja täsmennetään perusterveydenhuollon roolia.

Esimerkiksi perussairauksien tasapainotus ja lääkitysten sopivuuden arvio, elintapaohjaus, painonhallinta ja riippuvuuksien hoito on tarkoitus toteuttaa jo ennen erikoissairaanhoitoa.

Hedelmöityshoitoa saavan tulisi suosituksen mukaan saada psykososiaalista tukea ennen hoitoa, hoitojen aikana ja hoitojen jälkeen.

– Tämä koskee erityisesti perusterveydenhuoltoa. Olemme kyllä tietoisia siitä, että tukea tarvitsevia on paljon ja palveluiden saatavuus voi olla rajallista, Moilanen lisää.

Piia Savio pitää hyvänä asiana, että tuki on huomioitu suosituksessa.

– Se on eri asia, onko sitä ihan oikeasti tarjolla. Hyvinvointialueilta saadun viestin mukaan tuen tarjoaminen valuu lähinnä kolmannelle sektorille.

Harkinta tehdään kahden lapsen jälkeen

Palkon suosituksessa todetaan lisäksi, että jos henkilöllä tai parilla on jo kaksi lasta, hedelmöityshoitoja tarjotaan vain yksilöllisen harkinnan perusteella.

– Tässä ei määritellä tarkemmin sitä, onko kyse omista tai puolison lapsista. Harkintaa on tarpeen tehdä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, Jarna Moilanen kertoo.

Savio olisi toivonut, ettei määrää olisi rajattu noin tiukasti.

– Ymmärrän, että yhdenkin lapsen syntymä pitää priorisoida. Mutta jos hoidot toimivat, seuraavan lapsen saaminen voi onnistua huomattavasti pienemmillä panostuksilla.

Lue lisää: Kela-korvauksiin tulossa laajennuksia 

Lue lisää: Palko ei ole rajaamassa hedelmöityshoitoa ei-lääketieteellisin syin