Terveydenhuolto

Lapsiasiavaltuutettu paneutuu nyt terveyteen – haasteina ylipaino, liikkumattomuus ja mielenterveys

– Nämä ovat isoja ongelmia lapsille ja nuorille, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn.

Tiiamari Pennanen
Adobe/AOP
Lasten hyvinvoinnin haasteet ovat sidoksissa toisiinsa.

Lapsiasiavaltuutetun painopisteenä on tänä vuonna lapsen oikeus terveyteen. Vaikka lasten terveys on kehittynyt parempaan suuntaan Suomessa vuosikymmenten aikana, rinnalle on tullut uusia haasteita.

Tampereen yliopiston lastentautiopin professorin Per Ashornin mielestä on hyvä, että ongelmista puhutaan monella saralla.

Liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat haastavat lasten hyvinvointia. Ne myös liittyvät vahvasti toisiinsa.

– Nämä ovat isoja asioita lapsille ja nuorille nyt, ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Terveyden edellytykset luodaan lapsuudessa. On suuri riski, että liikkumattomista masentuneista nuorista moni on sitä aikuisenakin.

Ashorn oli hiljattain puhumassa aiheesta lapsiasianeuvottelukunnan seminaarissa lastenlääkärin näkökulmasta. Mukana oli myös ravitsemuksen ja liikunnan asiantuntijoita.

– Olen tyytyväinen, että pyydettiin puhumaan. Otin alan muihinkin professoreihin yhteyttä ja kysyin, mistä keskustellaan.

Hän toi esille muun muassa sitä, miten ongelmat ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Esimerkiksi lasten painokysymys liittyy sosiaaliseen pahoinvointiin. Taustalla on isoja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja laajempaa perheiden problematiikkaa, johon pitäisi puuttua kansallisella tasolla.

Korona-aikana väännettiin oikeuksien välillä

Oikeus terveyteen on vain yksi lapsen monista oikeuksista. Ashorn muistuttaa, että viimeksi korona-aikana väännettiin siitä, mitä oikeutta pitäisi suojella, kun kouluja suljettiin ja harrastuksia lakkautettiin epidemian taltuttamisen nimissä.

Lue myös

– Silloin poljettiin aika vahvasti toisia lapsen oikeuksia, eli oikeutta koulutukseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Alussa sulkutoimi oli Ashornin mukaan perusteltua epidemian pysäyttämiseksi ja perustui vanhoihin, toimiviin käytäntöihin infektioiden torjunnassa.

Melko nopeasti kävi ilmi, ettei se päde tässä epidemiassa, mutta silti koulut pidettiin kiinni.

– Lastenlääkärit olivat laajasti sitä mieltä, että kouluja pantiin kiinni kepein perustein ja ottivat siihen aika montakin kertaa kantaa. Tilanne osoitti, että lapsen oikeuksia on nopeampaa ja ehkä helpompaa polkea kuin joidenkin toisten.

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030