Legionellatapauksia hieman viime vuotta vähemmän
– Legionellan torjuntaan on tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota, sanoo THL:n erityisasiantuntija Marjo Niittynen.
Legionellabakteeria on löytynyt muun muassa uimahalleista ja multatuotteista.
Minkä verran nyt on ollut legionellatapauksia Suomessa, THL:n erityisasiantuntija Marjo Niittynen?
– Tänä vuonna on tartuntatautirekisteriin ilmoitettu noin 30 legionellatapausta. Näistä noin kaksi kolmasosaa on laboratoriovarmistettuja legionellan aiheuttamia keuhkokuumeita.
Viime vuonna rekisteröitiin ennätysmäärä, 86 legionelloositapausta.
Miten paljon on ollut vakavia tartuntoja ja kuolemantapauksia legionellan vuoksi?
– Legionellan aiheuttama keuhkokuume on lähtökohtaisesti vakava tauti, joka vaatii usein sairaalahoitoa. THL:n tiedossa on kuluvan vuoden osalta yksi legionelloositapaukseen ajallisesti liittynyt kuolema.
Minkä vuoksi legionellabakteeria on löytynyt uimahalleista?
– Kiinteistöjen vesijärjestelmiin pääsee vesilaitosten käsittelemän veden mukana pieniä määriä mikrobeja, myös legionellabakteereja. Vesijärjestelmissä mikrobit voivat lisääntyä, jos kasvuolosuhteet ovat niille suotuisat.
Jos esimerkiksi uimahallin suihkuvedestä löytyy legionelloja, tarkoittaa se, että legionellabakteerille on ollut suotuisat kasvuolosuhteet jossain osassa vesijärjestelmää. Esimerkiksi veden lämpötila on voinut olla legionellan kasvua suosivalla lämpötila-alueella tai veden vaihtuvuus järjestelmässä on voinut olla liian vähäistä.
Miksi ihmiset ovat saaneet legionellabakteerin mullasta?
– Legionellabakteereja esiintyy luonnostaan pieninä määrinä luonnonvesissä ja maaperässä. Myös multa- ja kompostituotteet voivat sisältää legionellabakteereja. Tartunnan voi saada, jos hengittää mullan käsittelyn yhteydessä syntyneitä legionellabakteereja sisältäviä pölyhiukkasia tai jos iholla olevaan haavaan pääsee legionellabakteereja sisältävää ainesta, kuten vettä tai multaa.
Millaisia torjuntatoimia pitäisi olla?
– Rakennusten vesilaitteistojen osalta legionellan torjunnan kulmakiviä ovat talousveden ja lämpimän käyttöveden oikeat lämpötilat, vesilaitteistojen ja vesipisteiden säännöllinen käyttö, huolto ja puhdistus sekä käyttämättömien putkiston osien poisto.
– Legionellan torjumiseksi kylmän veden tulee olla alle 20 astetta ja lämpimän käyttöveden 55–60 astetta koko vesilaitteistossa. Tarkempia ohjeita löytyy muun muassa Lupa- ja valvontaviraston sivuilta.
– Multa- ja kompostituotteita käsiteltäessä tulee muun muassa välttää niiden pöllyttämistä hengitysilmaan, suojata haavat ja rikkoutunut iho sekä säilyttää multapussit asianmukaisesti. Jos pölyä ei voida välttää, on suositeltavaa käyttää hengityksensuojainta. Tarkka ohjeistus multatuotteiden turvalliseen käsittelyyn löytyy Ruokaviraston sivuilta.
Mitä muita tartuntalähteitä on?
– Legionelloosin tyypillisin tartuntalähde Suomessa ovat olleet rakennusten vesilaitteistot, etenkin kodin vesijärjestelmä, lisäksi tartuntoja on saatu myös muun muassa sairaaloiden, työpaikkojen, hotellien ja uimahallien vesijärjestelmistä.
– Huomionarvoista on, että viime vuosina multakontaktiin liitettyjen tartuntojen määrä on lisääntynyt.
– Osa tartunnoista liittyy ulkomaan matkailuun. Kotimaisten tartuntojen osuus on kuitenkin kasvanut selvästi viime vuosina.
Pitääkö legionellatilanteesta olla huolissaan?
– Tämänhetkisten tietojen perusteella legionellatilanne vaikuttaa olevan hieman viime vuotta rauhallisempi. Esimerkiksi multakontaktiin liitettyjä tapauksia on todettu vähemmän. Vuosittaisista tapausmääristä riippumatta legionellan torjuntaan on tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota.
– Riskien ehkäisy perustuu erityisesti rakennusten vesijärjestelmien asianmukaiseen ylläpitoon, kuten veden oikeista lämpötiloista ja veden vaihtuvuudesta huolehtimiseen, sekä multa- ja kompostituotteiden turvalliseen käsittelyyn. Tarkempia ohjeita riskien ehkäisyyn ja torjuntatoimiin löytyy edellä mainituista Lupa- ja valvontaviraston ja Ruokaviraston ohjeista.
Mitä lääkäreiden olisi hyvä tietää legionellasta ja kertoa potilaille siitä?
– Lääkäreiden tulisi huomioida legionellan mahdollisuus vakavan keuhkokuumeen aiheuttajana ja tunnistaa tilanteet, joissa on erityisesti syytä epäillä legionellainfektiota. Legionelloosi ei ole pelkästään matkailijoiden tauti, vaan valtaosa tartunnoista on viime vuosina saatu kotimaassa. Siksi legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta tulee epäillä myös potilailla, joilla ei ole matkailuhistoriaa.
– Lääkäreiden olisi hyvä tiedostaa tyypilliset legionellan tartuntalähteet, kuten rakennusten vesilaitteistot sekä toisaalta multa- ja kompostituotteet, ja tietää pääpiirteissään, miten legionellan aiheuttamia riskejä voidaan ennaltaehkäistä. Vesilaitteistojen osalta tartunnanlähteitä voivat olla esimerkiksi suihkut, vesihanat ja porealtaat.
– Potilaille voidaan korostaa, että riskejä on mahdollista vähentää huolehtimalla vesijärjestelmien asianmukaisesta ylläpidosta sekä käsittelemällä multatuotteita turvallisesti.
– Lääkärin tulee myös tuntea tartuntatautilain mukainen legionelloositapauksiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus. Hyviä tiedonlähteitä ovat ja edellä mainitut Lupa- ja valvontaviraston ja Ruokaviraston ohjeet.
Hyviä tiedonlähteitä ovat THL:n sivuilta Toimenpideohje legionelloositapauksiin sekä edellä mainitut Lupa- ja valvontaviraston ja Ruokaviraston ohjeet.
