Lisää toivoa elinsiirtoa odottaville
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tarkoitus aloittaa DCDD-toiminta (Donation After Circulatory Determination of Death) huhtikuussa.
Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan tarvittavien elinsiirteiden määrää. Sen vuoksi useissa maissa, ja nyt myös Suomessa, on otettu käyttöön mahdollisuus elinluovutukseen verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tämä niin sanottu DCDD-toiminta on tarkoitus aloittaa huhtikuussa. Henkilökunnan koulutus ja menetelmän simulaatioharjoitukset ovat käynnissä.
DCDD-elinluovuttajaksi voi soveltua tehohoidossa oleva kriittisesti sairas potilas, jolle on tullut palautumaton, vaikea aivovaurio. Tällaisen potilaan tila ei aina kuitenkaan etene aivokuolemaan, mutta potilaan ei ole mahdollista parantua. Tällöin päätös hoidosta luopumisesta tehdään lääketieteellisillä perusteilla usean erikoisalan yhteistyössä.
– Kysissä mahdollisia DCDD-elinluovuttajia on vuodessa arviolta keskimäärin viisi. Aivokuolleita elinluovuttajia on kymmenestä kahteenkymmeneen vuosittain. Nämä potilaat tulevat Kysiin koko yliopistosairaalan yhteistoiminta-alueelta Itä- ja Keski-Suomesta, kertoo elinluovutustoiminnan vastuulääkäri, tehohoidon osaston apulaisylilääkäri Maarit Långtiedotteessa.
DCDD-elinluovuttajaksi ei sovellu yli 70-vuotias, vajaakykyinen tai lapsi ilman huoltajan tai vanhempien suostumusta. Myös taustasairaudet voivat estää elinluovutuksen.
Pienikin lisäys elinluovutusten määrässä on merkityksellinen. Yksi elinluovuttaja voi pelastaa usean ihmisen hengen ja päästää raskaista keinomunuaishoidoista kaksi ihmistä. Tällä hetkellä yli kymmenen prosenttia siirtoelintä odottavista menetetään elinsiirtojonoissa.
Luovutettavia elimiä ja kudoksia ovat sydän, keuhkot, maksa, munuainen, haima, suolisto, kasvot, sarveiskalvot, luut, jänteet, iho, sydänläpät ja verisuonet. Kudoksia voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon.
DCDD-toiminnassa keskitytään aluksi munuaisten luovutuksiin.
Toimintaa on valmisteltu Suomessa vuodesta 2019. Menetelmään on ottanut myönteisen kannan muun muassa valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene.
Ammattilaiset keskustelevat läheisten kanssa elinluovutuksesta ja tiedustelevat heiltä potilaan kantaa elin- ja kudosluovutukseen. Luovutukseen ryhdytään yhteisymmärryksessä läheisten kanssa.
Kysin lisäksi Suomessa on 20 muuta elinluovutussairaalaa. Kaikki Suomen elinsiirtoleikkaukset tehdään Helsingissä Husissa, jonka siirtotiimi vastaa elinten irrotusleikkauksesta luovutussairaalassa ja elinsiirteen saajien välittömästä jatkohoidosta Husissa.
Lue myös: Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen on käynnistynyt Suomessa
