Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin
Opettajan tuki on erityisen tärkeä suojaava tekijä sopeutumiselle ja mielenterveydelle.
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten ja -nuorten masennus- ja ahdistusoireilu oli huomattavasti yleisempää kuin suomalaistaustaisten ikätovereiden. Toisessa sukupolvessa erot pääosin pienenivät. Kaiken kaikkiaan erot olivat huomattavasti suuremmat poikien kuin tyttöjen keskuudessa.
– Tulokset indikoivat, ettei maahanmuuttajatausta luo vastaavaa railoa tyttöjen välisiin mielenterveyseroihin, sanoo Tutkijatohtori Rekar Abdulhamed tiedeotteessa .
Abdulhamed tarkasteli Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan mielenterveyseroja Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten välillä. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi keskeisiä riski- ja suojaavia tekijöitä.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat voivansa harvemmin keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan ja kokivat harvoin heillä olevan jonkun, jolle puhua mieltä painavista asioista. He elävät usein siis niin kutsutussa kaksoisyksinäisyydessä, jolloin nuori kokee, ettei häntä täysin ymmärretä koulussa, mutta ei toisaalta kotonakaan.
– Maahan muuttaneissa perheissä voi usein syntyä tilanne, jossa lapset omaksuvat valtakulttuurin vanhempiaan nopeammin. Tämä kulttuurien kuilu voi osaltaan selittää, miksi nämä nuoret kokevat, etteivät voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Siksikin opettajien ja muiden turvallisten aikuisten rooli näiden nuorten kohtaamisessa korostuu. Vielä on kuitenkin tehtävää, sillä moni kokee olevansa vailla henkilöä, joille puhua huolistaan, Abdulhamed toteaa.
Opettajan tuella tärkeä suojaava vaikutus
Koulu on maahanmuuttajataustaiselle nuorelle keskeinen kehitysympäristö, jossa hän omaksuu valtakulttuuria ja kieltä sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Opettajan tuki oli erityisen tärkeä suojaava tekijä sekä nuoren kouluun sopeutumiselle että mielenterveydelle. Tutkimuksessa opettajan tuella tarkoitettiin nuorten kokemuksia siitä, kohteliko opettaja oppilaita oikeudenmukaisesti, oliko hän kiinnostunut oppilaan voinnista ja rohkaisiko hän oppilaita ilmaisemaan näkemyksiään luokassa.
Myös kuulumisen tunne esimerkiksi kouluyhteisöön tai harrastus- ja kaveriryhmään ja suomalaiseen yhteiskuntaan toimi tärkeänä mielenterveyttä vaalivana tekijänä. Kuulumisen tunne myös suojasi mielenterveyttä mahdollisten syrjintäkokemusten kielteisiltä vaikutuksilta.
Resursseja ja osaamista kouluihin
Suomessa on tutkimuksen perusteella kansainvälisesti vertaillen taitavia opettajia. Jotta he voivat hyödyntää kaiken potentiaalinsa sekä tarjota kaikille oppilaille parasta mahdollista tukea, on tärkeää turvata opettajille heidän tarvitsemansa resurssit.
– Väitöstutkimukseni pohjalta ajattelen, että olennaista on myös lisätä kulttuuriseen moninaisuuteen ja kulttuurisen sopeutumisen prosessiin liittyvää koulutusta opettajille sekä muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Vastaavasti myös vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä lastensa kehitystehtävästä kahden kulttuurin välillä. Ennen kaikkea meidän on edistettävä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä puututtava syrjintään ja kiusaamiseen, Abdulhamed jatkaa.
– On yhteiskunnan koheesion kannalta kriittistä, että jokainen maahanmuuttajataustainen lapsi ja nuori saa kokea kuuluvansa Suomeen ja kokea olevansa suomalainen. Kapeat käsitykset suomalaisuudesta ovat myrkkyä näiden nuorten kiinnittymiselle Suomeen ja heikentävät moninaista yhteiskuntaamme.
