Mielenterveyden häiriöiden vuoksi hakeudutaan yleisimmin Kelan kuntoutukseen
Myös neurokehitykselliset oireyhtymät olivat yhtä yleisiä syitä kuntoutukseen.
Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.
Vuonna 2024 Kelan kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ammatillista kuntoutusta saavien määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa eli 69 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa.
Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy. Vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista.
Kun ryhmästä jätetään pois henkilöt, joilla oli diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, oli kuntoutusta saaneita henkilöitä yhteensä 119 300.
Tämän ryhmän määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. Esimerkiksi Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna lähes 66 000 iältään 16–67-vuotiasta henkilöä. Lasten ja nuorten määrä (alle 16-vuotiaat) Kelan kuntoutuspalveluissa oli 30 500 henkilöä.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 16 900 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Kuntoutujista suurin osa lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on muodostunut tärkeä kokonaisuus esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa .
Nuorimpia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannukset ovat kasvaneet voimakkaammin nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.
Lasten ja nuorten terapioissa korostuvat nimenomaan neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit.
