Mielenterveyden häiriöihin liittyvä kuolleisuus on arvioitua vähäisempää
Suurin kuolleisuus liittyi päihdehäiriöihin.
Erikoissairaanhoitoa mielenterveysongelmien vuoksi saavilla potilailla on tutkimusten mukaan kohonnut kuoleman riski. Kun tutkitaan yhdessä sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon potilaita, kohonnut kuoleman riski havaitaan edelleen, mutta se on huomattavasti aiemmin kuvattua matalampi.
Uudessa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin edeltävän vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden vuoksi hoidettujen potilaiden kuolleisuutta 2011–2017. Yleisväestöön verrattuna kuolleisuus oli 1,63-kertainen miehillä ja 1,20-kertainen naisilla, joilla oli mielenterveyden häiriön vuoksi kontakti edellisen vuoden aikana.
Kuolleisuusluvut olivat naisilla 42 prosenttia ja miehillä 27 prosenttia alhaisemmat kuin perinteisessä analyysissä, jossa vain erikoissairaanhoito oli mukana (2,24 miehillä ja 2,07 naisilla). Tutkimuksessa kuolleisuusluvut vakioitiin useilla sosioekonomisilla muuttujilla sekä fyysisellä oheissairastavuudella.
Suurin kuolleisuus liittyi päihdehäiriöihin.
– Tämä on tiettävästi ensimmäinen koko maan kattava tutkimus, jossa on pyritty huomioimaan myös kaikki julkisessa perusterveydenhuollossa hoidetut mielenterveyden häiriöt. Siten tutkimus tarkentaa merkittävästi käsitystä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamasta kuolleisuudesta, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, erikoislääkäri Kimmo Suokas Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Keskimäärin noin viidellä prosentilla miehistä ja seitsemällä prosentilla naisista oli mielenterveyden häiriöön liittyvä kontakti julkiseen terveydenhuoltoon vuoden aikana. Yli puolella heistä oli kontakti ainoastaan perusterveydenhuoltoon.
Perusterveydenhuollon sisältävä, mahdollisimman kattava mielenterveyden häiriöiden rekisteritutkimus on tutkijoiden mukaan tärkeää, koska se laajentaa tietämystä hoidettujen mielenterveyden häiriöiden koko kirjosta. Suomessa perusterveydenhuollon käynnit on rekisteröity vuodesta 2011 alkaen THL:n Hilmo-rekisteriin. Nyt raportoidussa Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijoiden tekemässä, TRIAD-tutkimushankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa käytettiin Hilmo-rekisterin lisäksi Tilastokeskuksen koko Suomen väestön kattavia rekistereitä.
