Terveydenhuolto

Mihin menee vuorovaikutuskoulutus?

Vuorovaikutuskoulutusta pidetään yhä tärkeämpänä lääketieteen opetuksessa. Digitalisaatio ja etälääkärin työt tuovat siihen uusia haasteita.

Ulla Toikkanen
Mikko Käkelä
– Vuorovaikutus ole joukko ulkoa opeteltavia kikkoja, sanoo Kari Hevossaari.

Uusi ei saa ohittaa vanhaa: perusasiat vuorovaikutuksesta pitää olla käytössä myös etälääkärin vastaanotolla. Keskeistä on taito kuunnella ja havainnoida potilasta sekä sovittaa vuorovaikutus potilaan tilanteeseen. Keskustelun rakenne on hyvä olla potilaalle tuttu ja samankaltainen kuin lähivastaanotolla.

Vuorovaikutuksen erityiseksi haasteeksi etävastaanotolla tulee se, ettei potilasta pysty havainnoimaan ja tutkimaan samoin kuin samassa tilassa. 

Oireet puettava sanoiksi

Lääkärin tulisi saada potilas sanallistamaan oireita etävastaanotolla, koska potilasta ei voi tutkia. Muun muassa tähän vuorovaikutuskoulutuksessa halutaan kiinnittää huomiota.

Jos potilas esimerkiksi valittaa kipua selässä ja ei kuvaile sitä muuten, lääkäri voi esittää erilaisia vaihtoehtoja. Onko kipu jomottavaa, viiltävää vai sähköiskumaista, tai säteileekö se?

Katsekontaktin ylläpitäminen ja tarkka kuunteleminen ovat tärkeitä myös etävastaanotolla, muistuttaa pedagoginen yliopistonlehtori, dosentti Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta. Hän on kehittänyt, opettanut ja tutkinut lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutusta yli 30 vuotta.

Digitaalisuus vaatii useita taitoja

Etävastaanoton tulisi palvella sekä potilaan lääketieteellistä hoitoa että omahoitoa.

Potilaan ensimmäisistä puheenvuoroista kannattaa poimia myös etävastaanotolla olennaiset asiat, koska potilas viestii yleensä ensiksi tärkeimmät seikat. Aiempiin potilastietoihin on hyvä tutustua etukäteen ja ottaa vastaanotolla puheeksi omahoitomittaukset.

Lääketieteen koulutuksessa ei Pyörälän mukaan vielä painoteta riittävästi sitä, miten paljon potilaat katsovat omia terveystietojaan ja hakevat lääketieteellistä informaatiota verkosta.

Potilaat saattavat ihmetellä, miksi lääkäri on kirjannut terveystietoihin vastaanottoa koskevan tekstin eri tavalla kuin he ovat kokeneet.

– Digitaalisuus on kokonaisuus, jossa tarvitaan lääketieteen osaamista, vuorovaikutuksen hallitsemista ja digitaalisten kanavien ymmärtämistä.

Oppia kaiken ikää

Suomessa on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia potilaita ja terveydenhuollon työntekijöitä. Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten monikulttuurisuus on teema, jota pitäisi käsitellä lääkärikoulutuksessa enemmän. 

Vuorovaikutuskoulutusta ei Pyörälän mielestä anneta tällä hetkellä tarpeeksi lääkisläisille. Opiskelijoiden pitäisi saada siitä enemmän palautetta läpi opintojen. 

Myös erikoislääkärikoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa olisi syytä olla vuorovaikutusoppia. Pyörälä toivoo erikoisalojen rajat ylittävää keskustelua koulutukseen.

Mikko Käkelä
Kari Hevossaari on soveltanut näyttelijäkoulutuksen perusharjoituksia improvisaatiosta lääketieteen opiskelijoille.

Hyväksi vuorovaikuttajaksi voi kehittyä

Lääkäri ja näyttelijä Kari Hevossaaren vetämällä Kohti parempaa vuorovaikutusta -valinnaiskurssilla Helsingin yliopistossa oli viimeksi täydet 18 lääketieteen opiskelijaa.

Pieni ryhmäkoko mahdollistaa ryhmäytymisen ja sen, että opettaja voi antaa henkilökohtaista opetusta.

Kurssilla tähdennetään, ettei vuorovaikutus ole joukko ulkoa opeteltavia kikkoja. Erilaisia vuorovaikutustilanteita ei pysty tiivistämään vuokaavioon, vaan niissä on oltava aidosti läsnä.

Kaikki voivat kehittyä vuorovaikutuksessa, jos motivaatiota riittää.

Kuuntelemisen taitoa

Hevossaari on soveltanut näyttelijäkoulutuksen perusharjoituksia improvisaatiosta lääkisläisille. Tarkoituksena on esimerkiksi oppia, mitä on toisten kuunteleminen.

Koulutuksessa mietitään myös keinoja, miten lääkäri voi vastata, kun potilas pyytää jotakin mitä lääkäri ei voi tarjota. Suora sanallinen tyrmääminen, “ei”, saattaa lopettaa keskustelun täysin. Tärkeää olisi säilyttää keskusteluyhteys.

 Yleiset syyt silhen, että potilas haluaa tehdä valituksen tai vaihtaa lääkäriä, ovat haasteet vuorovaikutuksessa.

 – Toinen tavallinen ongelmatilanne on, kun potilas ei tiedä, mihin hoidolla pyritään. Silloin lääkärin ei kannata sanoa, että ”juurihan minä sen sinulle selitin”, vaan miettiä vaihtoehtoista tapaa ilmaista sama asia. Potilas kuitenkin on se, joka hoidon loppupeleissä toteuttaa.

 Kurssin loppuvaiheessa opiskelijat uskaltautuivat testaamaan taitojaan uusien ihmisten kohtaamisessa vastaantulijoiden kanssa Helsingin keskustassa. 

Vuorovaikutusoppeja lääkiksen alkuun

Vuorovaikutustaitoja pidetään lääkärin taidon ytimenä. Tämän Hevossaari allekirjoittaa täysin. 

Hän toivoo, että vuorovaikutustaitoja alettaisiin opettaa heti lääkiksen alussa ja ne jakautuisivat kahdelle raiteelle. Ensiksi harjoiteltaisiin oman kehon ja äänen käyttöä, improvisaatiota ja opittaisiin olemaan joustavia vuorovaikutustilanteissa.

Klinikkaan siirtymisen jälkeen näitä taitoja vietäisiin kliinisiin tilanteisiin. Kun esimerkiksi harjoitellaan sydänäänten kuuntelua, samalla olisi mahdollisuus harjoitella sitä, miten potilas tässä tilanteessa kohdataan hyvin. Tämä toki vaatisi ajallista panostamista: palautteen jälkeen pitäisi olla mahdollista toistaa harjoituksia.

 – Saattaisi olla hyödyllistä keskitetysti kouluttaa eri erikoisalojen lääkärikouluttajia vuorovaikutustaidoissa. He voisivat sitten soveltaa oppeja oman erikoisalansa opetukseen.

Mikko Käkelä
– Kaikki voivat kehittyä vuorovaikutuksessa, jos motivaatiota riittää, kertoo Kari Hevossaari.

Draaman keinoin Turussa

Turun yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo on opettanut vuosia vuorovaikutustaitoja 5. vuosikurssin opiskelijoille Potilaan kohtaaminen -kurssilla. Hän sai vuonna 2015 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Vuoden kliininen silmä -palkinnon oivalluksestaan hyödyntää draamaa vuorovaikutustaitojen opetuksessa.

Lue myös

Polo esittää ryhmätöissä terveyskeskukseen tulevia potilaita, ja opiskelijat näyttelevät lääkäreitä. Tarkoituksena ei ole tehdä diagnooseja, vaan opetella kohtamaan potilas oikealla tavalla.

Välillä tapaukset ovat vaikeita. Polon näyttelemät potilaat saattavat olla esimerkiksi aggressiivisia, ylitunteellisia tai neuroottisia. Opiskelijat ovat joskus todenneet: ”Juuri tuollaisen potilaan tapasin kesätöissä”.

Myös vuorovaikutuskoulutus kärsi pandemiasta. Sitä ei voitu järjestää, kun lähiopetus oli tauolla. Ennen pandemiaa ja sen jälkeen tätä pakollista vuorovaikutuskoulutusta annetaan vain poikkeuksellisesti zoomin kautta, jos opiskelija on sairas. Tilanne ei kuitenkaan ole lainkaan sama kuin kasvokkain.

Potilasturvallisuus voi heikentyä

Polon mielestä potilaan onnistunut kohtaaminen on puolet hoitoa. Jos vuorovaikutus ei toimi, potilaalle voi jäädä vääriä mielikuvia. Potilasturvallisuus saattaa vaarantua, jos henkilö ei hyväksy hoitoa eikä noudata hoito-ohjeita. Voimakkaan tunnerektion vallassa potilas ei välttämättä myöskään muista lääkärin kertomia asioita. 

Epäonnistunut vuorovaikutus kuormittaa niin ikään lääkäreitä. Lääkärin on vaikea keskittyä potilastilanteeseen ja hoitoon, jos potilas käyttäytyy hyökkäävästi tai on voimakkaan tunteen vallassa. 

– Muistan itse huonon kohtaamisen potilaan kanssa usein ainakin viikon, toisinaan jopa vuosia.

Tilanteet avataan simulaation jälkeen

Kurssit ovat nykyisin niin suuria, että Polon vetämään ryhmään kuuluu kerrallaan 10–12 opiskelijaa. Kolmen tunnin opetuksessa jokainen ei välttämättä pääse esittämään lääkäriä, vaan on mukana havainnoijana. Simuloidut tilanteet puretaan ryhmässä aina välittömästi.

Ajan puute on vaikein ongelma ryhmien ollessa näin suuria. Polo haluaisikin ryhmien olevan nykyistä pienempiä, jotta työtä voisi tehdä rauhallisemmin ja keskittyä paremmin kuhunkin tapaukseen ja opiskelijaan. Lisäksi joidenkin opiskelijoiden saattaa olla vaikeaa esiintyä suuren ryhmän edessä. 

Hän toivoo, etteivät opiskelijat pelkäisi ryhmän arvostelevan heitä. Tilanteiden avaaminen simulaation jälkeen onkin tärkeää. Polo keskustelee myös kahden kesken, jos joku asia on jäänyt vaivaamaan opiskelijaa.

– Harjoitukset onnistuvat, kun opiskelijat eivät esitä itseään, vaan heittäytyvät lääkärin rooliin. 

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen


Faktat

Kari Hevossaaren vinkkejä hyvään vuorovaikutukseen 

•           Kuuntele toista henkilöä, älä mieti vain omia vastauksiasi

•           Ole aidosti läsnä

•           Älä tyrmää suoralta kädeltä toisen puhetta 

•           Älä pelkää pieniä taukoja keskustelussa 

•           Ennalta et voi tietää, miten tilanne menee. Luota siihen, että pystyt mukautumaan ja johdattelemaan tilannetta oikeaan suuntaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030