Mikä on Suomen HIV-tilanne?
Viime vuonna oli ennätyksellisen paljon HIV-tartuntoja.
Minkä verran HIV-tartunnat ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa, osastonylilääkäri Jussi Sutinen Husista?
– Koko Suomessa oli 130–180 raportoitua tapausta 15 vuoden aikana vuoteen 2021 saakka. Viime vuonna esiintyi 273 tartuntaa, joka on ennätys. Tänä vuonna on elokuun loppuun mennessä raportoitu 186 tartuntaa koko maassa.
Pääkaupunkiseudulla oli viime vuonna 152 HIV-tartuntaa, joista alle puolet oli uusia ja yli puolella HIV oli diagnosoitu jo aikaisemmin Suomen ulkopuolella. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä ilmeni 123 tartuntaa.
Miksi tartuntoja oli viime vuonna niin paljon?
– Tartunnat lisääntyivät, koska Ukrainan sodan vuoksi saapui HIV-positiivisia pakolaisia. Viime vuoden luvuissa on mukana myös pistämällä huumeita käyttävien tartuntoja.
On tärkeää huomata, että 273 tartunnassa vajaa puolet on uusia diagnooseja. Valtaosalla Ukrainan sotaa paenneista HIV oli hyvässä hoidossa. Henkilön muuttaessa tänne nämä tartunnat raportoidaan Suomessa uusina diagnooseina.
Miten tartuntoja voidaan torjua?
– Epidemiologisesti ja tartuntojen torjunnan kannalta erityisen merkityksellisiä ovat tartunnat, jotka on saatu Suomessa. Ympäristössämme on ihmisiä, jotka eivät tiedä tartunnastaan ja voivat tartuttaa lisää. Heidän löytämisensä on tärkein asia.
Ukrainan sotaa paenneiden ja muiden maahanmuuttajien HIV-hoidon jatkumisesta on huolehdittava ja siitä, että he uskaltavat ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Jotkut HIV-positiivisista pakolaisista ovat ajatelleet, että heidät ehkä karkotetaan maasta tai he eivät pääse töihin, jos HIV paljastuu.
Minkä verran tartuntoja on ollut pistoshuumeita käyttävillä?
– Vuosituhannen vaihteessa oli vähän aikaa pahalta vaikuttava tilanne. Muutamassa vuodessa 250 henkilöä sai tartunnan pistoshuumeista. Tuolloin näytti, että tartunnat voisivat levitä, mutta ne saatiin hallintaan. Tämän jälkeen tilanne oli hyvä.
Päihteiden käyttäjät ovat hoidossa hyvällä hoitovasteella. He eivät levitä uusia tartuntoja.
Vuosina 2013–18 oli vain kaksi pistoshuumeita käyttämällä Suomesta saatua tartuntaa. Viimeisten viiden vuoden aikana vastaavia on tullut 22. Tämä luku ei ole kovin suuri.
Taustahuolena meillä on kuitenkin se, että joka vuosi ilmenee yli 1 000 uutta C-hepatiittitartuntaa. Aina kun C-hepatiitti tarttuu, voi myös HIV tarttua, jos samoissa pistosvälineissä on HI-virusta. Koska C-hepatiittia on paljon, HIV voisi levitä yhtä lailla.
Miten hoitoon pääsy on järjestynyt?
– Viiden vuoden aikana on tehty aika paljon. On ollut yhteisiä kokouksia ja toimenpidesuunnitelmia Husin, THL:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan infektiolääkäreiden kanssa. Hyvin tärkeä on kolmas sektori, kuten A-klinikkasäätiö.
Testausta pyritään lisäämään kaikissa terveysneuvontapisteissä, vankiloissa ja päivystyspoliklinikoilla. Kaikin keinoin yritetään löytää tartunnan saaneet ajoissa, jotta he pääsevät hoitoon ja HIV ei etene hengenvaaralliseksi taudiksi. Tällä tavoin voidaan estää jatkotartunnat.
Päihteiden ja pistettävien huumeiden käyttäjillä on myös selvästi aiempaa enemmän akuuttia hepatiitti B:tä. Heille pitäisi tarjota rokotusta, jolla nämä tartunnat voidaan estää.
Onko hoitoon pääsyssä ollut ongelmia?
– Husissa on huumeita käyttävien HIV-positiivisten oma hoitoyksikkö. Korvaushoito ja infektiohoidot ovat saman katon alla. Tämä on helpottanut HIV-tartunnan saaneiden hoitoon pääsyä.
Muutamia HIV-positiivisia paperittomia potilaita on hoidossa Husissa. Infektiolääkärin näkökulmasta olisi katastrofi, jos tilanne muuttuisi niin, ettei heitä voisikaan hoitaa.
Tällöin taudin pitäisi antaa edetä niin, että potilaalle tulisi jokin hengenvaarallinen komplikaatio. Sairaalahoito olisi kaikkine tehohoitojaksoineen hyvin kallis, tauti voisi johtaa kuolemaan ja potilas olisi mahdollisesti ehtinyt tartuttanut muita.
Toivottavasti tällaiseen tilanteeseen ei jouduta.
