Terveydenhuolto

Mikä vähentäisi huumeiden käyttöä?

Suomessa hakeudutaan verrattain myöhään päihdehoitoon, mikä on suuri ongelma.

Ulla Toikkanen

Huumeiden kokeilu ja myös niiden ongelmakäyttö ovat lisääntyneet tasaisesti viimeiset kymmenen vuotta Suomessa. 

Maassamme lisäksi kuollaan huumeiden käytön seurauksena jopa kymmenen vuotta nuorempina kuin muualla Euroopassa. Syitä tähän on monia. Yksi niistä on se, että huumeita käytetään Suomessa usein pistämällä. Sekakäyttö on niin ikään tavallista. 

Huumeiden käytön vähentäminen väestötasolla on erittäin monitahoinen asia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Sanna Kailanto.

Laki määrää kunnille tehtäviä ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen. Eri asia on kuitenkin se, miten kunnat nämä tehtävät toteuttavat.

Asenteet keskiössä

Tupakointi on vähentynyt tasaisesti vuosien varrella. Siihen ovat vaikuttaneet Kailannon mukaan tiukat rajoitustoimet ja asenteet, joiden mukaan tupakointi ei ole trendikästä ja suotavaa.

Myös nuorten asenteet alkoholia kohtaan ovat muuttuneet. Humalahakuinen juominen on laskenut jyrkästi, ja täysin raittiiden nuorten määrä on kasvanut jo pitkään. 

Asenteet huumausaineita kohtaan ovat puolestaan päinvastaisia. Mielipiteet kannabiksen vaarallisuudesta ovat lieventyneet jatkuvasti, minkä katsotaan menevän käsi kädessä kokeilujen kanssa. 

Päihdepalvelujen kynnys matalaksi

THL:n mielestä kaikkien huumeiden käytöltä tulisi poistaa rikosoikeudelliset seuraamukset. 

– Ajatuksena on, että vakavista riippuvuuksista kärsivät saisivat helpommin palveluja, kun kynnys hakeutua niihin madaltuisi. Kyseessä on riippuvuussairaus, jonka hoito pitää olla terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa.

Lue myös

Kailanto sanoo, että kannabiksen laillistamista harkitsevat maat joutuvat vakavasti miettimään, miten lisääntyvää käyttöä voitaisiin ehkäistä. Hän ei näe keskustelua kannabiksen laillistamisesta ajankohtaiseksi Suomessa.

THL:n mukaan huumeiden käyttöhuoneet tuskin ratkaisevat kaikkia pistokäyttöön liittyviä ongelmia. Ne voivat kuitenkin hyvin toteutettuina ja onnistuessaan olla lisänä huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalveluissa.

Käyttöhuoneilla voisi olla Kailannon mielestä oma paikkansa kaupungeissa, joissa huumeita käytetään paljon julkisesti. 

Suomessa hakeudutaan verrattain myöhään päihdehoitoon, keskimäärin 28-vuotiaina. Tämä on suuri ongelma. Kailanto pohtii, eivätkö nuoret halua mennä päihdepalveluihin vai eikö tarjolla ole sellaisia palveluja, joihin he voisivat hakeutua.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030