"Millä saamme kaikki samalle viivalle?" – Hyvinvointialueen kehittäminen puhutti Tampereen lääkäripäivillä
Esillä olivat muun muassa perusterveydenhuolto, tiedonkulku ja priorisointi.
– Siitä me ei mihinkään päästä, että priorisointikomitea on perustettava. Ja se on pantava lakiin, koska muuten me ei selvitä, sanoi arkkiatri Risto Pelkonen Tampereen lääkäripäivien sessiossa Mitä kuuluu hyvinvointialueelle.
Hän oli session puheenjohtaja yhdessä tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Johanna Laukkarisen kanssa.
Kommentti oli jatkoa arkkiatrin aiemmalle ehdotukselle terveydenhuollon priorisoinnin ottamisesta käsittelyyn konsensuskokouksen mallin tapaan.
Pelkosen kommentti kuultiin session päätteeksi. Mutta mitä siis kuuluu Pirkanmaan hyvinvointialueelle eli Pirhalle?
Yleisö kysyi, mitä alueella tehdään perustason kehittämiseksi.
Pirhan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan tärkeimpiä asioita on moniammatillisuuden eteenpäin vieminen. Digiklinikkaa ja konsultaatiota kehitetään.
Harvaan asutuilla seuduilla kehitetään uudenlaista tapaa toimia. Pirkanmaalla on pilotoitu esimerkiksi ensihoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä, jonka avulla on onnistuttu vähentämään 300 päivystyskäyntiä Acutassa.
Alueella suunnitellaan laitettavaksi hakuun kymmeniä virkoja. Kuosmasen mukaan mukana on ainakin lääkärien, hoitajien ja fysioterapeuttien virkoja. Session aikaan virallista päätöstä uusista viroista ei tosin vielä ollut.
Sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja Juha Kinnunen toi esiin yhteistyön työterveyshuollon kanssa. Yhteistyö tuo vaikuttavuutta, jos se esimerkiksi tekonivel- tai selkäleikkauksen jälkeen vähentää sairauspoissaoloja jopa 40–50 prosenttia. Erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan vain lyhyehköjä sairauslomia, ja työterveys tarkastelee jatkon.
Sairaalapalveluiden johtajaylilääkäri Eija Tomás muistutti tiedonkulun tärkeydestä. Hajanaiset tietojärjestelmät vaikeuttavat tiedonkulkua. Suuntana on yksi yhtenäinen tietojärjestelmä, josta kaikki tahot pystyvät katsomaan samat tiedot samanaikaisesti.
Miten resurssit jaetaan?
Syöpätautien emerita professori ja eläkkeelle jäänyt vastuualuejohtaja Pirkko Kellokumpu-Lehtinen oli yleisössä ja nosti esiin priorisoinnin.
Yhden potilaan kalliit syöpälääkkeet voivat maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa. Samalla rahalla saataisiin muutaman nuoren psykoterapia kustannettua, hän vertasi.
Toisaalta Kellokumpu-Lehtinen kertoi laskeneensa, että terveiden hyväkuntoisten naisten hormonikorvaushoitojen Kela-korvaukset olivat taannoin yhtä paljon kuin Taysin, Hyksin ja Tyksin syöpälääkebudjetit yhteensä.
– Millä me saamme nämä kaikki samalle viivalle, hän kysyi.
Juha Kinnunen myönsi kysymyksen tärkeäksi ja samalla visaiseksi. Hän näki hyvinvointialueen aloituksessa ja 'samassa pöydässä istumisessa' orastavaa toivoa resurssien jaon suhteen.
– Ollaan niin alussa, että en uskalla sanoa, miten tässä käy.
