Terveydenhuolto

Millainen on ensi talven influenssa?

Poikkeuksellisten koronavuosien jälkeen tulevaa influenssaepidemiaa on vaikea ennustaa.

Anne Seppänen

Adobe/AOP

Tulevaan influenssakauteen tähyillään epävarmoissa merkeissä. Takana on kaksi poikkeuksellista vuotta influenssan suhteen.

– On hyvin vaikea sanoa, millainen kausi tästä lähtee kehkeytymään, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Olemme eri tilanteessa kuin aiemmin. Ennen on voinut sanoa aika varmaksi, että influenssaepidemia käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, hän sanoo. 

Koronatartuntoja torjuessaan ihmiskunta on tullut torjuneeksi myös influenssaa. Influenssaepidemia loppui kuin seinään keväällä 2020 koronarajoitusten alettua.

Seuraavana talvena influenssaepidemiaa ei tullut ollenkaan.

Viime influenssakaudella Suomessa havaittiin joulukuussa pieni tartuntapiikki, ja sen jälkeen influenssaa alkoi seuraavan kerran ilmetä vasta huhtikuussa. Kevätepidemia hiipui kesäkuussa, mutta koko kesän ja syksyn ajan Suomessa on raportoitu tartuntatautirekisteriin pieniä määriä influenssalöydöksiä. 

– Influenssaa kiertää Suomessa koko ajan. Tämä on poikkeuksellista, mutta ei voida kuitenkaan puhua epidemiasta, Ikonen kertoo. 

Tilanne on samankaltainen myös muualla Euroopassa.

Rokotteen tehoa vaikea arvioida

Kevään ja alkukesän epidemian aiheutti influenssa A(H3N2)-alatyypin virus. 

Maailmalla kiertää tällä hetkellä sekä influenssa A ja B -viruksia. Influenssa A -viruksista kiertää alatyyppien H3N2 ja H1N1pdm09 viruksia. Sikainfluenssaviruksen jälkeläisvirukset, A(H1N1)pdm09-alatyypin virukset, olivat edellisen kerran Suomessa valtaviruksena talvella 2020. Virusten valtasuhteet vaihtelevat maittain.

– Sen mukaan mitä maailmalta, erityisesti eteläiseltä pallonpuoliskolta, on raportoitu kiertävistä viruksista, ei ole sellaista tietoa, että epideemiset virukset poikkeaisivat merkittävästi rokoteviruksista. Siinä mielessä tilanne vaikuttaa hyvältä, mutta toki influenssaviruksissa tapahtuu koko ajan muuntumista, Ikonen sanoo.

– On vaikea vielä sanoa, onko influenssarokotteen teho erittäin hyvä, hyvä vai kohtalainen, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek .

WHO on muuttanut suosituksessaan rokotteen A(H3N2)- ja B/Victoria-virus-komponentit.

– On aikaista sanoa, päteekö helmikuussa annettu suositus. Suosituksesta on yli puoli vuotta silloin, kun rokotuksia aletaan antaa ja siitä menee vielä neljännesvuosi siihen, että epidemia saavuttaa huippunsa, Nohynek sanoo.

Ei vielä uudenlaisia rokotteita

Suomen kansallisessa rokoteohjelmassa käytetään ainakin alkavana talvena vielä vanhantyyppisiä influenssarokotteita. Maailmalla on kuitenkin tarjolla rokotteita, joihin on lisätty tehosteaineita tai korkea-annoksisia rokotteita, joissa on nelinkertainen annos antigeenejä. Näitä rokotteita on myös Suomessa tarjolla yksityispuolella. 

– Seuraavissa rokotehankinnoissa katsomme, onko mahdollista saada uudempia rokotteita. Hankinnoissa ratkaisee laatu ja raha, kun arvioidaan kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan kalliimmalla rokotteella saadusta lisähyödystä, Nohynek sanoo.

Influenssarokotteiden tehokkuus vaihtelee paljon kausittain. Iäkkäällä väestöllä rokotteen tehokkuus laboratoriovarmistetun taudin estämisessä on parhaimmillaan 50–60 prosenttia. Nuoremmilla tehokkuus on yleensä korkeampi. Kauden loppua kohden tehokkuus laskee iäkkäillä, joten rokotetta ei kannata ottaa liian aikaisin.

Lue myös

Kilpailevatko virukset elintilasta?

Tulevaan talveen voi vaikuttaa se, että väestö on korona-aikana kohdannut vähän influenssaviruksia ja voi sen takia olla altis saamaan tartuntoja. 

Kun ihmiset taas tapaavat toisiaan, influenssa leviää helposti. Toisaalta, jos ihmiset koronan takia käyttävät edelleen maskeja ja pitävät etäisyyksiä, se voi pitää epidemiaa aisoissa. 

– On myös mietitty sitä, voiko virusten välillä olla kilpailutilanteita niin, että korona veisi influenssalta ilmatilaa. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty todentamaan, sanoo Nohynek.

Korona on huomattavasti influenssaa tartuttavampi. Kun kausi-influenssan perustartuttavuusluku on noin 1,3 ja pandeemisen influenssan 1,7, eli yksi influenssaan sairastunut tartuttaa alle kaksi muuta altista, koronalla se on variantista riippuen jotain 2–6 välillä natiivissa väestössä, jossa aikaisempaa immuniteettia ei ole. Erittäin helposti tarttuvalla tuhkarokolla luku on jopa 12–18. 

Influenssarokotetta suositellaan 65 vuotta täyttäneille, lääketieteellisille riskiryhmille, raskaana oleville, varusmiespalveluksen aloittaville, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, tiettyjen äärimmäisten riskiryhmiin kuuluvien lähipiirille ja lapsille kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen. 

Osa työnantajista hankkii rokotteen työntekijöilleen. Rokotteita saa myös apteekeista lääkärin kirjoittamalla reseptillä sekä yksityisiltä lääkäriasemilta. 

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030