Mistä tolkku rahastamiseen?
Kalliiden ostopalveluiden ongelmaan kaivataan poliitikkojen heräämistä ja valtakunnallisia ratkaisuja.
Huiman kalliiksi käyneiden ostopalveluiden ongelmaan tarvitaan valtakunnallisia ratkaisuja, näkee Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg .
Paitsi että nostaisi koulutusmääriä, Lindberg haluaa havahduttaa poliitikkoja huomaamaan sen, mihin julkinen raha valuu ja millaisiin ansiotasoihin se johtaa.
– Politiikalta tarvitaan jonkinlaisia sääntelytoimia, jotta rahastamiseen saadaan joku tolkku, Lindberg sanoo.
– Politiikan viesti on tähän mennessä ollut, ettei kyetä säätelemään. Minun viestini on, että on aika etsiä keinoja, joilla säätelemällä tätä voidaan ainakin joltain osin hallita.
Hän näkee, että vaikka hyvinvointialueiden työoloissa ja hankintaosaamisessa on korjattavaa, niin niidenkin kehittämisellä on ratkaisuna rajansa.
Kun tietyssä ajassa on saatava tietyt palvelut ja resurssit ovat niukat, syntyy mahdollisuus nostaa hintoja. Tätä tapahtuu paitsi lääkärien, yhä enemmän myös muiden ammattilaisten kohdalla.
– Tässä tilanteessa sekä firmat että yksittäiset ammattilaiset kuorivat kermat päältä, Lindberg muotoilee.
Yksittäisten ihmisten valintoihin hän ei ota kantaa, mutta toivoo yrityksiltä eettistä pohdintaa ja yhteiskuntavastuuta.
– Onko kohtuullista, että meidän niukoista sote-resursseistamme rahastetaan tällä tavoin markkinatilannetta hyödyntäen?
Lindberg on huolissaan myös siitä, mitä ammatillisesti tapahtuu nuorelle lääkärille, joka liian aikaisin lähtee yksipuoliseen vuokratyöhön kovilla korvauksilla.
Hyvinvointialueiden johtajat ovat viime viikkoina keskustelleet asiasta tiiviisti. Keskusteluissa on Lindbergin mukaan noussut esiin, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan hankintaosaamista, hinnoitteluosaamista, hyvää johtamista, sekä virkatöihin vastaavia joustoja kuin yksityisellä sektorilla tarjotaan.
Lisäksi hyvinvointialueiden pitäisi pystyä tarjoamaan ammattilaisille mahdollisuuksia urakoida kohtuullisemmilla korvauksilla kuin pakko-ostamisen tilanteessa päädytään maksamaan.
Arveluttavia keinoja
Myös Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen näkee, että vuokratyön käyttöä pitäisi jotenkin suitsia. Sille on paikkansa palvelutuotannon täydentäjänä ja lyhytaikaisissa paikkauksissa, mutta kokonaiset toiminnot eivät saisi olla vuokratyön varassa.
– Meidän pitäisi käydä se keskustelu, että annetaanko tämän ilmiön jatkua, hän sanoo.
Vuokratyön käytöstä on muodostunut kierre, josta on vaikea päästä irti. Silti se pitäisi uskaltaa tehdä.
– Luopuminen aiheuttaisi varmasti väliaikaisen häiriön, Naukkarinen uskoo.
Lainsäädäntö vaatii, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa tuotantoa. Jos siihen ei saada henkilökuntaa, sitä on vuokrattava, jotta se olisi omaa tuotantoa. Naukkarisen mielestä joskus saattaisi olla järkevämpää antaa koko toiminto yksityisen tuotettavaksi. Näin yritys kantaisi riskit muustakin kuin rekrytoinnista ja sairauspoissaoloista, ja työnjako olisi selvä.
Naukkarinen näkee, että tässä on kyse pykälän tulkinnasta, joka voitaisiin tehdä toisinkin.
Hänkään ei lähde syyttelemään yksittäisiä ammattilaisia, mutta kritisoi joidenkin firmojen käyttämiä arveluttavia keinoja.
– Äärimmillään olen nähnyt, että kun laitamme viran hakuun, firma lukee ilmoituksen ja laittaa hakuun vastaavan, mutta tuplapalkalla ja erilaisin eduin, vaikka meillä ei ole edes sopimusta siitä. Olen kuullut sellaisestakin, että kun lääkäri on jo valittu virkaan, firma saattaa ehdottaa, että tulisitko kuitenkin meidän kauttamme, niin saisit paremmat ansiot.
Naukkarinen huomauttaa, että suinkaan kaikki yritykset eivät toimi näin.
Tilanne puhuttaa kollegakuntaa
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita näkee, että kyseessä on systeemiongelma, jonka ratkaisun avaimet löytyvät hyvinvointialueilta ja mahdollisesti lainsäädännöstä. Tilanne herättää kuitenkin paljon keskustelua myös kollegakunnan kesken. Keskustelussa korostuvat kollegiaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden käsitteet.
– Tilanne herättää epäoikeudenmukaisuudenkin tunteita, kun firman kautta tuleva mahdollisesti kokemattomampi kollega saa kaksin- tai kolminkertaista palkkaa samasta työstä kuin vakituinen tekijä ja kuitenkin tarvitsee konsultaatioapua työssään, Koivuviita kuvaa.
Hän näkee, että asiaan liittyvät läheisesti myös lääkärien autonomia ja sen vastapaino, eli vastuunkanto yhteiskunnallisista asioista joihin toimiva julkinen terveydenhuolto kuuluu.
– Emme kuitenkaan halua syyllistää yksittäisiä kollegoja, vaan toivomme ratkaisua valtion ja hyvinvointialueiden taholta. Lääkäriliitto ajaa kaikkien jäsentensä etuja.
Vuokralääkäritoiminnasta on pyydetty keskustelemaan Lääkäriliiton valtuuskunnassa. Asia on ollut käsiteltävänä Lääkäriliiton jaoksissa ja on tulossa niin ikään hallitukseen että uudelleen valtuuskuntaan vielä syksyn aikana.
Juttua on korjattu 2.10.2023 klo 16.12. Alunperin jutussa kerrottiin, että vuokralääkäritoiminnasta olisi tehty valtuuskunta-aloite. Kyse on kuitenkin pyynnöstä keskustella asiasta valtuuskunnassa.
